Oon jo pidemmän aikaa hauduttanut mielessäni ajatusta siitä, että kirjoittelen tälläisiä arkea helpottavia-postauksia. Tarkoituksena on tuoda esiin mm. miten olen koirani kouluttanut yhteiskuntakelpoisiksi sekä mitä itse pidän koulutuksessa tärkeänä. En ole mikään ongelmakoira-asiantuntija, mutta kokemusta ja tietoa löytyy monien koirien osalta monilta vuosilta.
Nämä ovat minun omia henkilökohtaisia mielipiteitä ja tapoja, enkä usko, että nämä välttämättä sopivat kaikille koirakoille.
Eli muistakaa koiran kouluttamisessa ehdottomasti se, että jokainen koira on yksilö ja jokainen koira vaatii omanlaisen kouluttamisen.
Tämän postauksen tarkoituksena on koota ne minun mielestäni tärkeimmät asiat, mitä koiran tulisi osata.
Luoksetulo ja irtiolo
Hyvä luoksetulo on yksi tärkeimmistä koiran omistamista taidoista. Se on tärkeä hallita arkielämässä - tilanteessa kuin tilanteessa. Tämän taidon opettaminen kannattaa aloittaa heti pennun (tai aikuisen koiran) tultua taloon. Harjoittelu aloitetaan ihan pienestä pitäen ja edetään pikkuhiljaa häiriöisempään ja häiriöisempään tilaan. Varsinkin pienenä, kun pennun mielenkiinto saattaa yhtäkkiä häiriintyä, on tärkeää, että paikasta tehdään mahdollisimman häiriötön, eli mahdollisuusprosentti luoksetulolle on suuri. Varman luoksetulon saa tekemällä harjoituksia mitä erilaisimmissa tiloissa ja paikoissa usein. Muista käyttää luoksetulossa aina samaa käskyä (esim. Hertta tänne, Hertta tule...)
Mitä hyötyä sitten varmasta luoksetulosta on? Voit pitää koiraa vapaana huoletta, ja tiedät, että koira tottelee sinua. Koira saa enemmän vapautta elämäänsä, kun saa olla joskus irti.
Mun mielestä, hyvään irtioloon kuuluu se, että koira pitää minua (esim.metsälenkeillä) silmällä ja seurailee liikkeitäni sekä on lähettyvilläni. Käy aina silloin tällöin luonani katsomassa missä meen.
Hihnakäytös
Minulle on tärkeää, että koirat osaavat kulkea hihnassa vetämättä. Käytännössä tämä siis tarkoittaa sitä, että koira ei seilaa ympäriinsä, kävelee vetämättä, ei jää nuolemaan turhia ja käyttäytyy muutenkin nätisti. Hyvä hihnakäytös vaatii paljon työtä, mutta on se sen arvoista. En vaadi koiralta täyttä kulkemista rinnalla, mutta vetämättä ja häsläämättä pitää osata kulkea. Koiran pitää oppia, että vetämällä ei pääse eteenpäin.
Itse lähdin harjoittelemaan hyvää hihnakäytöstä sillä, että palkkasin koiran, kun kulki lähellä. Jos koira veti, pysähdyin ja odotin niin kauan, kun koira itse löysäsi hihnan. Tätä jatkettiin niin kauan, kunnes koira hoksasi idean, vaikeuttaen pikkuhiljaa helposta tilanteesta vaikeampaan tilanteeseen.
Rauhoittuminen
Todella kätevä ja tärkeä taito osata. Helpottaa kummasti arkea, lomailua sun muuta, kun koira osaa rauhoittua tilanteessa kuin tilanteessa. Käyn koirien kanssa paljon eri paikoissa; treenihalleissa, kaupungilla, eläinkaupassa, ystävillä - joten olen alustapitäen pitänyt selvänä sitä, että opetan, tai oikeastaan vaadin, koiralta rauhoittumisen taitoa. Jos koiraa on koko ajan stressissä (koheltaa, vinkuu, läähättää..), niin se nostaa kyllä omistajan stressitasoa, mikä taas lietsoo koiran olotilaa.
Aloitin itse harjoittelun sillä, että opetin koiria rauhottumaan ensin kotona ja sitten vein koiria jo ihan pennusta saakka ystävieni luo ja olin siellä niin kauan, että pentu oli rauhassa. Vaikeutin rauhottumisen harjoittelua pikkuhiljaa vaihtaen paikkaa yhä haastavempiin ja vilkkaimpiin paikkoihin.
Ei
Tartteeko tätä edes selitellä? Ei-sanan oppiminen on tärkeää jo ihan pelkästään senkin takia, että koira oppii mikä tarkoittaa kiellettyä ja mikä sallittua. Opettamisen aloitin sillä, että aina kun pentu teki jotain väärin, käytin ei-sanaa ja keskeytin tekemisen. Näin pentu oppi alustapitäen, että ei-sana tarkoittaa, että kyseinen tekeminen on väärin ja se pitää lopettaa.
Tässä muutamia mielipiteitäni ja vinkkejä koiran kouluttamisesta. Vaikka tästä ehkä saikin sen kuvan, että tavoittelen täydellistä koiraa ja sen käytöstä, niin ei se aivan niin ole. Nämä ovat vain tavoitteita :-)
Nimim.hihnanpäässä pyörii kaksi häsläävää ja seilailevaa koiraa, ainakin sillointällöin :-D
