Hertta on ollut nyt viimeaikoina aika jumissa erityisesti takalihaksista. Hieronta ja uiminen on kuitenkin saanut lihakset hieman avautumaan, onneksi :-) toivottavasti ne nyt alkavat pikkuhiljaa lopunkin avautumaan..
Kertun uintihimot heikkeni viimevuonna, kun tyttö meni nielaisemaan kitaansa vähän turhan paljon vettä, jonka jälkeen pärski kauan aikaa vettä pois. Sen jälkeen tyttöä ei paljon olla nähty uimassa. Tänä vuonna otin sitten heti kesän alussa urakaksi saada tuon uintikammon pois, ja pienellä ohjailulla sekä avustuksella neidistä kehkeytyikin taas varsinainen vesipeto. Ihanaa, sillä uinti on mahtavaa liikuntaa erityisesti helteillä :-)
Onko siellä ruudun toisella puolen karvatassuja, jotka viihtyvät vedessä? Kumpi on suosikki - uiminen vai kahlaaminen? :-)
Meitsin karvakuono vielä vähän vierastaa vettä. Toisaalta vasta ekaa kesää tässä eletään. Käytiin pari kertaa kokeilemassa uimista, mutta vesi oli märkää. Kolmannella kerralla olin julma ja vein neidin vähän syvemmälle (koska oli todella kuuma ja piti koira viilentää) ja kyllähän hän ui. Ilman että tuli kammoa. Ehkä käydään koirauimalassa talvella vielä kokeilemassa uimista uudelleen, niin ensi kesänä tuo vesikoira voisi olla oikea vesipeto.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi! :) Tuo veden vierastaminen oli meillekin tuttua - etenkin kahlaamisesta uimaan asti meno oli hankalaa. Harjoittelun kautta saatiin tähänkin varmuutta :-)
VastaaPoistaKyllä se siitä lähtee teilläkin rullaamaan! :) Nyt vain paljon treeniä, niin uskon, että ensi kesänä omistat oikean vesipedon! Tuo uinti on meinaan niiin hyvää liikuntaa, että on hienoa, jos koira vain tykkää uida :-)