Vihdoin autossa - koiraveräjä

Niin vain koitti se päivä meillekin, että kukkaro antoi myöden ja sain ostettua koiraveräjän tuoho mun autoon. Tutkistelin ja etsin käytettyä versiota suhteellisen pitkään - veräjiä oli kyllä jonkin verran myynnissä, mutta nää kun on merkkikohtaista tavaraa niin voitte arvata oliko tietenkään sitä oman merkkistä veräjää myynnissä missään käytettynä? No eipä ollut. Totesin kuitenkin ajansaatossa, että faktahan näissä on se, että näiden hinta ei edes vuosien saatossa juuri tipu - meille kuitenkin edes pienen pienikin hinnanalennus olisi paikoillaan. Harkitsin jopa veräjän ostamista uutena, mutta kun näiden hinta hipoo uutena sitä 500e, niin luovutin. Tuo hinta on musta nimittäin ihan hullun paljon! Olin jo värväämässä erästä tuttuani tekemään meille ihan uniikin veräjän itse, kunnes minuun otettiin yhteyttä Tampereen suunnalta, että miltä tälläinen käytetty veräjä kuulostaisi - kaupat tuli tietysti ja eikun hakemaan veräjää kotiin! Meille sattui siis ihan huippu tuuri, että saatiin veräjä kotiin näin edullisesti ja helposti - eikä tuon kunto häpeä uudelle yhtään :-)

Muut beussi-ihmiset varoitteli mua Facebookissa beussiyhteisössä, että koira tulee varmasti samantien askartelemaan tuota autoa uuteen uskoon. Toisinsanoen veräjän myötä olin heittämässä hyvästit Golfin sisustukselle! Mä kuitenkin oon nyt katsonut tuon rämäpään menoa reilut 10kuukautta ja meille auto on ollut alustalähtien se paikka missä nukutaan. Siellä ei riehuta, ei huudeta eikä räyhätä. Saati askarrella mitään ylimääräistä! Se on meillä paikka missä saa vain ja ainoastaan rauhoittua ja nukkua. En oo sallinut yhtään kitinää tai vinkunaa alustapitäenkään. Ihan sama minne mennään niin hiljaa on oltava. Täytyy sanoa, että Martta on aivan ihanan hiljainen matkatoveri - toista voisi sanoa villakoirista, jotka välillä kitisee kun näkee mihin ollaan menossa.. :-D Toisaalta Martta on varmaan puolet elämästään asunut auton kyydissä ja siksi autossa matkustaminen on neidille tosi mieluista. Neiti on niin helppo napata autoilemaan mukaan, meni sitten ihan minne tahansa. Treenejä ja ehkä joskus tulevia kisojakin ajatellen autossa rauhoittuminen on yksi omasta mielestäni tärkeä taito opettaa koiralle. Koiran pitää osata ottaa rennosti, vaikka hälinää ja hulinaa olisikin auton ympärillä.

Tietysti koskaan ei pidä sanoa, että "ei koskaan", mutta koputetaan puuta ja toivotaan parasta. Onneksi autokin on vain materiaa, eli vaikka joskus joku Martan hammas nakertelisikin penkkiä niin en mä sen jälkeen Martasta seinäkoristetta tekisi. Harmittaisi ehkä tietysti, mutta autoja menee ja autoja tulee - that's it.

Nyt pari kuukautta käytössä ollut veräjä on osoittautunut olevansa joka pennin arvoinen. Se on ihan superkätevä - ihan paras treeneissä ja pidemmälle matkustettaessa. Koirat ei syöksy vahingossakaan ulos autosta ilman lupaa ja takaluukku on helppo jättää auki, mikäli sää on vaikkapa lämmin. En vaihtais tätä enää mistään hinnasta pois♥  Joku voisi ehkä sanoa, että oon hivenenrakastunut...mutta niinhän mä oonkin. Toi on vaan ollut niin huippu sijoitus! Varsinkin nyt, kun iskä askarteli tuohon väliseinän - villakoirat menee toiselle puolelle ja Martta toiselle puolelle. Turvallista ja helppoa matkustamista! Eikä muuten ole sitten penkit sotkussa ja karvassa ihan turhaan :P

Miten teillä koirat matkustaa? Sylissä? Turvavaljaissa? Takakontissa? Häkissä? Vai miten? :)