Testissä Santavuoren ulkoilumaastot

Me aletaan vetää nyt näitä "Testissä"-postauksia Etelä-Pohjanmaan eri ulkoilumaastoista, koirapuistoista ja paikoista, missä voimme liikkua koirien kanssa. Vedellään nimittäin nyt viimeisiä aikoja nimittäin täällä suunnalla, joten on aika pistää hyvät maastot testiin! Ja ennenkaikkea, nauttia näistä Pohojammaan aakeista laakeista lakeuksista! Mä muutenkin rakastan liikkua luonnossa niin tälläset reissut on mulle ihan parhautta♥ Ja jos reissut tehdään vielä koirien kanssa, niin ai että! Ahh, tykkään!

Santavuori sijaitsee tosiaan Ilmajoen Koskenkorvalla, mutta oikeastaan se on ihan tuossa Kurikan rajalla. Paikalle on hyvät opasteet ja itse aloitettiin tuon reitin meneminen näkötornilta, jonne oli autolla helppo osata. Parkkitilaa näkötornilla oli mukavasti, sillä siihen mahtui muutama auto ihan nätisti. Näkötorni sijaitsee hienolla paikalla, sillä siitä näkee pitkälle joka paikkaan! Me oltiin tuolla reissulla isäni ja neljän koiran voimin, eli joukossamme oli tuttu koiravahvistus nimeltä Peppi. Peppi oli meillä siis tuossa tammikuun alussa hoidossa vajaan viikon ajan taasen ja voi sitä iloa, kun koirat rellestivät menemään yhdessä. Noi on niin hyvä tiimi neljästään, että Peppiä on ihan supersuuri ilo ottaa hoitoon :-) Marttakaan ei jaksanut härnätä aina niin paljoa Kerttua, kun sai remuta Pepin kanssa..

Paikan ehdottomasti hienoin osuus oli ainakin omistajan mielestä maisemat. Ne olivat niin upeat, että niitä olisi vain jäänyt tuijottelemaan. Olimme tuolla samoilemassa -15asteen pakkasen aikaan ja oli kyllä ihanaa kulkea, kun pakkanen kipristeli poskipäissä ja kun koiratkin liikkuivat reippaammin kivien päällä. Kallioilla kiipeily on mm. mukavaa treeniä, siellä on paljon uusia hajuja, kiipeilemistä ja samalla tietysti motoriikan kehittämistä. Koirat liikkuivat reippaasti sekä vetivät välillä sellaisiakin spurtteja kallioilla, että mammalla oli vähän väliä sydän sykkyrällä! Onneksi omaavat kuitenkin hivenen sitä järkeäkin ja hallitsevat ainakin suurinpiirtein liikkeensä, niin ei noita vahinkojakaan päässyt käymään. Huh!

Näkötornilta lähti kulkemaan Ilkan polku, jota hetken matkaa kuljettiinkin koirien kanssa. Pakkanen vei kuitenkin lopulta voiton ja käännyttiin takaisin. Polkuja oli tuolla paljon, joten voitiin mennä eri polkua pitkin takaisin. Kallionkoloja käytiin loppumatkastakin tutkimassa sekä muutamat leikkiriehumiset ehdittiin vetää näytökseksi vastaantulleelle pariskunnalle, joilta koko lauma sai läjän rapsutuksia. Tuonne voisi olla mukava mennä viettämään myös päivää, sillä siellä oli kiva laavu. Olisin toivonut polun varrelle kuitenkin selkeämpiä reittiopasteita - nyt niitä ei juurikaan ollut selkeästi merkattuna, joten välillä oikeaa polkua sai hakea. Muuten paikkana tuo oli aivan ihana!

Kotiinlähtiessä autossa oli tosi väsyneitä koiria. Omia koiriani harvoin nimittäin väsyttää näin paljon tämän pituiset normaalilenkit, mutta kallioilla kiipeily on näköjään paljon rankempaa hommaa, että autossa oli paluumatkalla vain pelkkää väsynyttä tuhinaa. Arvosanaksi paikalle me annettaisiin 4 tassunjälkeä! Etelä-Pohjalaiset, kannattaa ehdottomasti mennä Santavuorelle - ihan jo pelkkien maisemien ja kallioilla kävelemisen takia! Suosittelen kuitenkin menemään ajoissa valoisan aikaan, eikä juuri ennen pimeäntuloa niinkuin me tehtiin :-D

Eka testipostaus oli Kasperin koirapuistosta, joka löytyy täältä!