Yksi juhlanaihe enemmän

Olen äärimmäisen otettu. Yksi suuri etappi tai oikeastaan kunnianaihe minulle. En olisi ikinä vajaa kuusi vuotta sitten, että olisin koskaan tässä pisteessä. Blogilla rekisteröityneitä lukijoita löytyy lähes 550, Instagramissa meitä seuraa pyöreät 1000 ihmistä ja Facebookissakin me tavoitetaan jo 215 ihmistä. Puhumattakaan siitä kuinka useasti meiltä on tultu näyttelyissä, mätsäreissä, koirapuistoissa ja kadulla kysymään, että "Onko tämä Hertta? Onko tämä Martta? Ootko sä se koirabloggaaja?". Ihan huikeeta. Homma on paisunut kuin pullataikina. Jonkun mielestä saattaa olla ahdistavaa, että sut tunnettaisiin kadulla, mutta koska tää toimii vielä niin pienissä mittapuitteissa niin se ei mua häiritse,vaan pikemminkin oon hyvin otettu joka kerta. Oon oikeastaan aika sosiaalinen ihminen muutenkin, niin tykkään kyllä koiraihmisten kanssa aina muutaman sanan vaihtaa :-)

Minuun tosiaan otettiin sähköpostitse yhteyttä erään ison yhteistyön puitteissa ja samalla onniteltiin pääsystä kärkikastiin Cisionin Lemmikkiblogit-kategoriassa. Tämä on siis meidän tämänhetkinen juhlanaihe, sillä on hienoa, että meidän blogi on tällä tavalla huomioitu.Vautsivau!

Täytyy kyllä todeta, että en kyllä koskaan ole uskonut siihen, että minulla riittäisi motivaatio pitää tätä blogia. Tällähän hetkellä mä en muuta tekisi kuin kirjoittaisi tätä jos vain saisin - tää on mulle niin suuri ja tärkeä osa elämää. Ne, jotka mut ihmisenä tuntee niin tiedän, että kyllästyn nopeasti asioihin. En ihmisiin enkä eläimiin, vaan asioihin. Siispä on vähän outoa, että en ole tähän vielä(kään) kyllästynyt.

Mulle itselle on tärkeintä bloggaamisessa se, että se on rentoa. Haluan, että se positiivisuus ja iloinen elämänasenne mikä mulla pääsääntöisesti normaalissa arkielämässäni on välittyisi sinne ruudun puolellekin. En tiedä onnistunko vai enkö onnistu siinä, mutta tätä ainakin haluaisin pääsääntöisesti toteuttaa. Yritän myös olla mahdollisimman monipuolinen, sillä haen elämääni ihan muutenkin monipuolisesti eri asioita - harrastan monia eri juttuja, työjuttuja on monenlaisia menossa, erilaisia ystäviä ja niin edelleen. Sillä tavoin pysyy homma hanskassa, kun on riittävästi mielenkiintoista juttua tehtävänä :-) Haluan nähdä, kokea ja tehdä! Itselle parasta bloggaamisessa on ehdottomasti se, että omasta mielestään onnistuu postauksen tekemisessä ja se, että te lukijat kommentoitte vinkkejä, kuulumisianne tai ihan mitä vaan. Jokaisen kommentin luen ja yritän niihin aina parhaani mukaan vastata. Alankin jo pikkuhiljaa tunnistamaan teitä, vitsit miten ihania ihmisiä ja koiria sieltä ruudun takaa löytyykään..oihh!

Joku joskus kysyi multa, että kuinka kauan aion vielä blogata. Vastaus on oikeasti, että en mä tiedä. Aion tehdä tätä niin kauan kuin se tuntuu itsestä hyvältä. Onko se vuosi, kuukausi vai päivä, niin sitä en tiedä enkä oikeastaan haluakaan tietää. Kaikelle on aikansa, mutta koska meidän blogin aika tulee niin sitä ei voi etukäteen tietää. Kyllä se joskus on, mutta ei toivottavasti vielä hetkeen!

Kiitos, että olette osa meidän blogin kasvutarinaa. Päivä päivältä on yhä hienompaa ja hienompaa nähdä kuinka te kuljette meidän mukana - tsemppaatte, ihastutatte, kerrotte kuulumisianne ja pidätte huolta. Ilman teitä ei olisi meitä♥ Kiitos.