Täällä ollaan.

Hei, vieläkö tunnistatte meidät? Kyllä, täällä ollaan edelleen se sama kokoonpano kuin viimeksikin! Pirkosta on vain tässä ajassa kasvanut iso neiti ja hyvin on rullannut itsensä mukaan laumaan. Vinhaa, että neljän koiran omistaminen on juuri sitä mitä olen aina kuvitellutkin - oikeestaan niinkuin tosi huikeeta! Hyvin toimii lauman kanssa kulkeminen myös ihmisten ilmoilla nykyään, kun Pirkkokin on hiffannut hihnassa kulkemisen salat.

Tytöt olivat mun Espanjan reissun ajan hoidossa vanhemmillani ja niin olivat kaikki nätisti. Oli niin rentouttava reissu, vaikka puoli viikkoa menikin sairastaessa ja toinen puoli oli huonoa säätä. Oli se silti loma ja irtiotto tästä kaikesta. Eikä tarvinnut stressata koirista, kun ne olivat niin hyvissä käsissä♥  Pirkko jäi vielä reissun jälkeen hetkeksi villiksien kanssa heille ja kotiutui sinne vähän liiankin hyvin..:-D Mutta johan oli iloinen cockeri mulla, kun taas nähtiin! Hänellä oli jopa ollut ikävä, kun päästi kunnon vikinähännänheilutus-riehumisrallin mut nähtyään. Ja olihan se muidenkin koirien ilo käsinkosketeltavaa...

Meidän hiljaiselolle on olemassa ihan aito syy. Se ei johdu meistä, vaan ulkoisesta tekijästä. Ja tässä kohtaa puhutaan aika vakavistakin asioista, kun oma yksityisyys ja henki on uhattuna. Mä todellakin olen hyvin pahoillani, että ettei meistä ole kuulunut. Joskus vain käy näin. Olen päivitellyt ahkerasti kyllä Instagramia, mutta muuten ollaankin sitten oltu ihan vaiti. Sydämestäni toivon, että ymmärrätte.  Tässä kohtaa en pysty asiaa enempää valaisemaan minusta riippumattomista, mutta kai senkin aika tulee. Moni onkin heittänyt meille tänne kommenttia, että olemmeko lopettaneet...emme, ainakaan toistaiseksi ;) ei katsokaas meistä niin vain eroon pääse...

Tälläiset pikakuulumiset siis - tästä me yritetään ponnistaa eteenpäin uudella innolla!