Aurinkoinen päivä..

..takasi meille aivan loistavan kelin lähteä Wilman ja koirien kanssa pellolle koiria juoksuttamaan - me kun ei vielä voida Martan kanssa lenkkeillä, niin tälläinen "juoksutus" on sille enemmän kuin hyvä tapa purkaa ylimääräinen energia ja ennenkaikkea, nähdä kivoja koirakavereita. "Juoksutus" on meille ainakin ollut toimiva ratkaisu energian purkamiseen, sillä Martta saa juosta ja temmeltää omien rahkeidensa mukaan, toisinkuin esimerkiksi silloin jos menisimme lenkille, jossa pääosin mennään sitä ihmisen tahtia. Pennulle muutenkin on tärkeää nähdä ja riehua oman pään mukaan, eikä tuollainen hihnassa lenkitys ole sen kehityksen kannalta fiksua. Toki on tärkeää opetella hihnakäytöstä, mutta energiaa kuluttamaan ei kannata lenkille lähteä. Mutta joo, ymmärsitte varmaan pointtini tässä - me ei mennä lenkkipoluille vielä hetkeen, hihnakäyttäytymistä harjoitellaan ihan pikkuisissa pätkissä ja se itseasiassa sujuukin oikein mallikkaasti. Nuo villat ovat näyttäneet hienosti mallia kuinka hihnassa kuuluu kulkea - olen ylpeä!

Etten ihan ohittaisi tämän postauksen aihetta, niin koirat riekkuivat sekä juoksivat toistensa perässä minkä kerkesivät ja kyllä oli väsynyt neiti meillä illalla. Mikä onkaan ihanempaa katsottavaa kuin se, että koira tuhisee tyytyväisenä pedissään?

Wilman sekä koiralauman näkemisestä on muodostumassa meille viikottainen tapa, sillä olemme nähneet nyt noin kerran viikossa. Toissa viikollakin olimme tutustumassa samassa paikassa Wilman toiseen beussiin, Patroniin. Marttahan on aiemmin nähnyt kyllä Patronin, mutta nyt saivat riekkua ihan kaksistaan ilman muita koiria. Patron olikin muuttunut huomattavasti viimekerrasta, sillä tälle komealle herralle oli tullut ruokaremontin myötä massaa kroppaan - herra onkin nyt oikein soppelinoloinen :)

Lähdimme tuolle lenkille vasta auringonlaskiessa ja hämärä alkoi laskeutua yllemme. Minä kuitenkin päätin rehata kameran mukaan toivoen, että kerkiäisin saamaan vielä pari suhteellisen hyvää otosta. Kivoja kuvia kyllä sain, vaikkakaan ei näissä laatu mitään päätä huimaavaa ole :-) Tuon uuden kameran myötä myös tuota motivaatiota kuvaamiseen on tullut huimasti, vaikka välillä turhaudun siihen, että kameralla saisi kyllä parempiakin kuvia kuin mihin rahkeeni riittävät. Ehkä mä vielä joskus kehityn tässä hivenen lisää..