Päästiin sitten sopivasti paikanpäälle ja vastassa oli jäätävän pitkä ilmottautumisjonon lisäksi hirveä kylmyys. Oikeesti, kerrankin kiitin itseäni siitä älykkyydestä napata kangastakki ja huppari varuiksi takapenkille mukaan. Pelkällä nahkatakilla ois ollut vähän ankeeta odotella tuolla jo pelkästään ilmottautumisjonossa...Miten jotenkin onkin vaikeaa järjestää niitä paria ilmottautumispaikkaa lisää eikä vain sitä yhtä? Jono matelemalla mateli eikä meinannut loppua sitten millään. Tässäkin oltais selvitty paljon vähemmälle, kun järjestäjät olisivat varautuneet paremmin taikka olleet edes muuntautumiskykyisiä - uusi ilmottautumispöytä vain kehiin ja sieltä kahviosta ne muutamat ylimääräiset tyypit sinne pöydän taakse, so simple!
No, kehät alkoivat kuitenkin vihdoin ja viimein - tosin aika pahasti myöhässä. Oltiin Martan kanssa aikalailla loppupäässä pennuissa eli saatiin rauhassa odotella kehän laidalla ja treenata samalla muutamia liikkeitä häiriössä.
Päästiin Martan kanssa kehään ja neiti oli ihan fiiliksissä! Ja niin taisin olla mäkin, sillä Martta meni super mageesti, vaikka ei olla hetkeen kehässä oltukaan saati treenattu näyttelyjuttuja. Tällä tahdilla voidaan oikeesti ilmottautua muutamaan näyttelyynkin niin ettei se mee ihan pelleilyksi ja myötähäpeäksi..:-D Mun pitäskin itseasiassa ottaa asiakseni laittaa ilmottautuminen tälläviikolla Seinäjoki KV:seen - jänskättää vaan ihan liikaa! Tuolla kehässä meitä vastassa oli melkein samanikäinen corgi ja kummatkin koirista liikkui sekä seisoi kauniisti. Meille kuitenkin rapsahti yllättäen punainen nauha. Sitten alkoikin taas se venailu, nimittäin järjestäjät keräs muut kehät pois ja yhdisti kaksi kehää yhdeksi. Siellä vuorotellen sitten käytiin läpi kaikki sinisten nauhan saaneet luokittain, jonka jälkeen vuoroon pääsivät punaisen nauhan saaneet. Voitte siis kuvitella kuinka tuolla tahdilla alkoi jo pimeä vallata parkkialuetta...huh, selvittiin kuitenkin kehään vihdoin ja Martta meni taas niin mainiosti. Ei kuitenkaan selvitty enää pidemmälle, joten päästiinkin sit hyppäämään autoon ja kotia!
Oltiin kotona jopa ennen puoltayötä, vaikka meinas toivo jo hiipua kun järjestelyt oli tuolla mitä oli. Hivenen ärsyttävää, mutta onneksi Martta kuitenkin pelasti kaiken ihanalla esiintymisellään, meitsin 10kk pikkuneiti♥
Huomenna mulla onkin vuorossa sit mätsäreiden toinen puoli - oon nimittäin tuomaroimassa taasen koiria kehässä lapsi&koira- ja pentu-kehässä. Tälläkertaa vuorossa on siis paikallisen koiraharrastus-yhdistyksen, Kaukon jokasyksyiset mätsärit. Jännää!
Kyllä seinäjoen mätsärissä paljon paremmat järjestelyt oli kun sun pitämässä... Tv. Molemmissa ollut...
VastaaPoistaOle hyvä ja perustele! :-)
PoistaEn nyt suoranaisesti yhdy edellisen anon mielipiteeseen, mutta on suorastaan lapsellista että huudat kuinka paljon paremmat omat mätsärisi ovat kuin muiden, ja vielä että järjestit ne _yksin_ vaikka paikan päällä oli monia sinua auttamassa enkä nähnyt sinua yhdessäkään työtehtävässä mätsäreissä. Älä anna kusen nousta päähän vaikka onnistutkin järjestämään muiden orjuuttajana parit mätsärit.
PoistaHarmittavaa kuulla...en tietenkään hauku muiden tekemisiä, mutta palautetta on aina kaikesta hyvä antaa ja saada - olen antanutkin Seinäjoen mätsärin järjestäjille ihan suoraan palautetta, saamatta kuitenkaan vastausta tälle. Itse ainakin olen avoin jokaiselle palautteelle järjestämästäni mätsäristä - tietääpä ainakin missä onnistui ja missä ei ehkä niin hyvin onnistunut :-)
PoistaVoisin tässä vaiheessa sanoa, että sinulla tuskin on kokemusta tapahtuman järkkäämisestä jos asenteesi kerta on tuo. Tiedätkö kuinka monta työtuntia olen tuohonkin mätsäriin käyttänyt? Kuinka monta mutkaa jaa ongelmaa olen järjestänyt suoraksi? Kuinka paljon vaivaa kaikkien sponsoreiden, tapahtumapaikan ja mainoksien kanssa on? Paljon.
Kökkäväki (mikä koostui lähipiiristäni, ystävistäni ja Pohjanmaan Eläinkeskuksen väestä) oli avoimena, iloisena ja _vapaaehtoisesti_ mukana auttamassa - ei siis pakollisena orjatyönä, kuten asian ilmaisit. Kökkäväki on todella suuri osa tapahtuman onnistumista, mutta nyt voin ihan rehellisesti sanoa, että minä _yksin_ loin ne puitteet tapahtumalle ja kökkäväki sitten täydensi ne :-)
Ja tapahtuman järjestäjänä en voinutkaan olla missään työtehtävässä varsinaisesti kiinni. Hoidin "juoksevia" asioita koko ajan, valokuvasin, vein palkintoja ja olin esiintymässä Hertan temppuesityksessä. Olisi siis ollut mahdotonta edes olla vaikkapa missään kehässä "kiinni".
En anna kusen nousta päähän, mutta kai sitä voi kuitenkin olla tyytyväinen tapahtuman onnistumiseen ja myöskin siihen omaan työpanokseen? Ei nimittäin ole kaikkein helpoin juttu järkätä tapahtumaa ja saada sitä vielä onnistumaan :-)
Voin sanoa että mätsärisi ei ollut onnistunut, parempiakin nähty. Ihme sähläystä ja huono ilmapiiri. Kyllä, olen järjestänyt moni mätsäreitä ja tapahtumia - yksin.
VastaaPoistaParempia löytyy varmasti aina - ei kukaan tai mikään ei ole koskaan täydellinen :-)
PoistaOutoa sinänsä, että olet tuota mieltä. Mätsäripalautteissa (mitä sain kyllä yllättävän runsaasti) suurinosa kehuivat juuri iloista ilmapiiriä ja juuri sitä, että järjestelyt olivat onnistuneet. Olitkohan edes siis paikalla? Eli jos töpättiin jossain, niin nuo kaksi asiaa olivat mielestäni viimeisenä listalla..:D
Nyt kun olet ilmeisesti yksin järjestänyt mätsäreitä, niin kuulen mielelläni että koska ja missä (Etelä-Pohjanmaalla kenties?) sekä tulen mielelläni paikanpäälle jatkossa itsekin tsekkaamaan ;-)
Ensi keväänä tulossa kuudes mätsärini, Keski-Suomessa. Laitanpa sulle sitten linkkiä kun mätsärimainos valmiina :)
VastaaPoistaAsia selvä! :-) Jännä, että oot näin kauas lähtenyt sitten mätsäröimään..
PoistaEn mitenkään nyt halua riidellä, mutta miten niin "huono ilmapiiri"? Ilmapiiri oli mitä parhaimpia, ja kehät sujuivat nopeasti mutta silti sopivassa tahdissa. Ei kai SINULLA ole noussut kuusi päähän, anonyymi?
PoistaKiitos hurjasti kommentista <3 Niimpä, tuota mieltä mäkin olen - musta oli ihanaa, että ihmiset oli lähtenyt hyvällä ja iloisella asenteella matkaan ja se kyllä näkyikin :-)
PoistaIlmeisesti tällä anonyymilla tuntuu olevan jonkinlaisia ongelmia (ehkä kateus tai muuten vain halu tuottaa pahaa mieltä), kun tuntuu tykkäävän muiden mollaamisesta :/ En itse vain osaa ottaa tälläistä palautetta tosissani, minusta palaute on osattava antaa _rakentavasti_ eikä haukkuen :-)
Huhhuh... toivottavasti kommentoijien herneet lähti nenästä etkä saa enempää kakkaa niskaan :/
VastaaPoistaMutta itse asiaan: hienoa, mahtavaa, saitte punaisen nauhan ja menitte kuvistä päätellen tosi hienosti! Ihanaa, kun sulla riittää energiaa koiriin noin paljon. Olette mainio nelikko, iloista viikon jatkoa säistä ja muista huolimatta <3
No niimpä..on jollaintavalla kurjaa huomata, että jollakulla on aina jotakin pahaa sanottavaa, oli asia mikä hyvänsä. Ajattelisi, että elämässä olisi mukavempaa tallustaa jos välillä etsisi asioista myös niitä hyviä puolia :P
PoistaHihihi, kiitos noista sanoista <3 Tää kommentti piristi mieltä kummasti ja sait oikein hymyn mun naamalle!! :-) Sitä samaa myös teille - nauttikaa nyt näistä ihanista syksyisistä keleistä oikein urakalla ja vaikkapa ulkoilkaa♥
Me kyllä tykättiin sun mätsäristä. Saatiin ekaa kertaa punainen nauha ja tuomari oli ihana. Parikehän jälkeen oltiin lähdössä käymään autolla, mutta sitten jo alkoikin melkein heti nauhakehät. Ei tullut turhaa odottelua ja ilmapiiri oli mun mielestä tosi kiva. :) Isojen kehä oli ehkä vähän pieni varsinkin nauhakehälle, mutta muuten ihan hyvin toimi kaikki. Arpaa jäin kaipaamaan kun en ehtinyt sellaista ostaa kun ne oli jo loppu. :D Mun mielestä hyvä mätsäri eikä mitään valitettavaa. Oon ollut tosi paljon huonommissa mätsäreissä, joissa saa odottaa tunteja sitä, että saa sen pelkän narunpalan. :D
VastaaPoistaKiitos palautteesta :) Voi kuinka ihanaa kuulla! Ja kiva, että olitte tulleet paikalle mukaan <3
PoistaArpojen suosio yllätti ihan täysin - lähdin arpapöytää kokoamaan vähän sillä periaatteella, että jos saan edes muutaman arvan myytyä ja osan tavaroista edes pois kotoa turhaan hyörimästä. No, sinne lähti sit kaikki 100 palkintoa uusiin koteihin jo ennen kehien alkua :) Huh! Ens kerralla (jos sellaista vielä tulee :-D) pitää arpoja varata ainakin tuplasti enemmän..
Arpajaiset on monasti ollu yllättävän suosittuja. Oon nyt ollut kissanäyttelyssä, parissa Lappalaiskoirat ry:n tapahtumassa, yhdessä Belgierkkarissa ja muutamassa pienemmässä tapahtumassa, joista kaikki eivät ole olleet koirajuttuja. Varsinkin meiningillä "joka arpa voittaa" tms arvat ovat menneet kuin kuumille kiville :D
PoistaMutta onnittelut vielä hyvästä menestyksestä! Martta näyttää niin onnelliselta ja luottava iselta sun vieressä :)
Oikeassa olet! Silmät oli kyllä pudota päästä, kun arpapalkinnot hävisivät tasaiseen tahtiin pöydästä - mä jo meinaan luulin, että saan kuskata ne takaisin kotia..:-D
PoistaEt tiedäkkään kuinka paljon nuo sanat lämmitti mieltä <3 Tuo koira on kyllä tullut äärettömän rakkaaksi näiden 10kuukauden aikana enkä kyllä tuosta karvapäästä haluaisi koskaan luopua. Kiitos hurjasti <3