Kehäkettuilemassa Äänekoskella

Ettei aika kävisi vain täällä mökilläkään tylsäksi, niin käänsin auton nokan kohti Äänekoskea lauantaina aamupäivällä. Jätin villakoirat mökille hengailemaan ja viettämään kivaa aamupäivää kahdestaan, joten lähdettiin matkaan siis vain Martan kanssa. Täältä meidän mökiltä oli Äänekoskelle melkein 1,5h matka, mutta se sujui onneksi rattoisasti radiota kuunnellen. Ja Martta tietysti nukkua kuorsasi takakontissa..

Mätsäri järjestettiin S-Marketin kattotasanteella ja kattotasannetta ajaessa ylös mä heti jo bongasin Martan rotutoverin. Mukana menossa oli myös 8kk beauceron-lapsonen, jonka kanssa Martta sai painia tapahtuman päätteeksi. Kiva nähdä välillä tämänkin rotuisia mukana eri tapahtumissa, kun meilläpäin beusseja missään ihmisten ilmoilla harvoin näkee - tiedän kyllä, että niitäkin täälläpäin asustaa :-D

Pentuja oli ilmoitettu tapahtumaan reippaat 40koiraa, eli mukavasti oli eksynyt koiralapsosia harjoittelemaan kehässä käyttäytymistä. Omaa vuoroamme odotellessa näin heti, että Martalla oli hyvä moodi päällä tekemisessä ja se kuunteli mua koko ajan tarkasti. Ei yhtään hötkyillyt muiden koirien perään ja makoili nätisti jaloissani. Pari ihmistä kävi moikkaamassa meitä ja kysymässä, että "mikäs rotuja tässä oikein on?" tai että "onko tää rottweilerin pentu?" saaden vastauksekseen, että "Puhdasrotuinen tämä kyllä on, beauceron rodultaan. Ei näitä montaa yleensä missään ikinä oikein ole" :-D Yksi ihminen tämän kyllä tunnisti tuollakin oikeanrotuiseksi ja kertoi itsekin haaveilleensa tästä rodusta. Ja Martta kertoi beussin olevan aivan ihana rotu pusuttelemalla häntä ihan hulluna! :-D

Kehässä meitä vastassa oli hivenen Marttaa nuorempi irlanninsusikoira. Juostiin pari kertaa yhdessä ympäri, tuomari tutki tarkkaan katsoen samalla koirien hampaat, juoksutti edestakaisin sekä lopuksi vielä seisotti meidät. Ja niin vain - saatiin punainen nauha! Siinä sitten vielä hetken oltiin ja rupateltiin erään paikallisen koiraihmisen kanssa mukavia. Oli kiva kuulla hänen kokemuksiaan ja juttuja koiramaailmasta sekä huomata kuinka paljon yhdistäviä tekijöitä meillä kummallakin on elämässä :-) Sitten olikin meidän punaisen nauhan saaneiden vuoro. Koiria oli kehässä paljon ja tuomari jaottelikin meidät sitten kahteen osaan juoksemaan. Juoksemista, seisomista ja tuomarin tutkimista. Tuomari tuli ensimmäisenä meidän luokse ja totes, että ei epäilystäkään etteikö me oltaisi jatkossa! Olin aivan fiiliksissä, että "vau, siistiä, jee!", kun en tosiaankaan tiennyt kuinka muiden koirat kehässä meni, kun keskityin vain meidän omaan juttuumme. Siitä sitten tuomari vielä juoksutteli kaikki pari kertaa ympäri ja laittoi meidät loput viisi parivaljakkoa paremmuusjärjestykseen. Meitä ja yhtä toista parivaljakkoa tuomari mietti pitkään, mutta lopulta päätyi sijoittamaan toisen parivaljakon luokan voittajaksi. Olimme siis punaisten pentujen PUN2,  ihan supermahtavaa♥ Näillä mielin on hyvä lähteä ensi viikonlopun Seinäjoki KV:seen :-) Ei jännitäkään ehkä niin paljoa, kun takana oli näin hyvät treenit tuolla sekä viimeviikolla kaksissa näyttelytreeneissä meni niin mainiosti.

Mätsärin jälkeen lähdettiin vielä yllämainitun ihanan koiraihmisen kanssa kattotasanteen reunaan, josta lähti hissi alakertaan. Alakerrassa käveltiin käytävää pitkin kahvilan sekä kaupan ohi Mustiin & Mirriin. Siellä vastassa meitä oli aivan yliherttainen myyjä, joka rapsutteli ja kehui Marttaa. Lisäksi eräs asiakas tuli toteamaan, että "ompas nätti neiti, minunkin tuttuni kasvattaa näitä beusseja täällä Varkaudessa" :-) Herätettiin siis mukavasti huomiota Martan kanssa! Valittiin sitten Martan kanssa herkkuhyllystä kolme luuta jokaiselle nenänpäälle - yksi Hertalle, yksi Martalle ja yksi Kertulle. Selvä tasajako! Luut upposivatkin alta aikayksikön alas, kun päästiin mökille takaisin. 

Ja ainiin, täytyy vielä mainita, että Martta meni ihan älyttömän hienosti tuolla jokapaikassa - otti kontaktia, kulki vierellä ja heilutteli vain häntäänsä. Ei edes hissi tai rampilla kulkeminen pelottanut neitiä lainkaan. Vautsivau! Jeejee! Näihin tunnelmiin on varmaan hyvä lopettaa tää postaus :P Nyt me lähdetäänkin tuonne lähimetsään viemään koirilta loput energiat pois ja sitten onkin kotimatkan aika..

Kaikista kuvista kiitos kuuluu Paula Kinnuselle, joka ystävällisyyttään räpsi meistä kivoja kuvia♥