Miten pukeutua koiranäyttelyihin?

Minun sekä myöskin Martan ekat koiranäyttelyt lähestyy lähestymistään! Joskus nuorena on tullut kehässä pyörähdettyä, mutta muuten olen sieltä visusti pysytellyt poissa. No miksi? Yhtenä syynä voisi mainita sen, että kisaaminen (oli se sitten kisaamista itseä vastaan tai kisaamista yhteistyössä koiran kanssa) ei ole koskaan olleet lähellä sydäntä. Mua jännittää siis ihan valtavasti koko homma! Ja ylipäätään kaikki kisaamiseen liittyvä, joten sen takia yritetäänkin lievittää tätä jänskäämistä kaikenmaailman nakkiluokka-kisaamisilla sun muilla :-D pohjalta on hyvä lähteä, vai miten se nyt meni?

Nyt kuitenkin rohkaistun ja ilmoitin meidät Seinäjoki KV:seen. Meidän vuoro on lauantaina ja beusseja siellä on huikeat kymmenen kappaletta, kun yleensä niitä täälläpäin näyttelyissä on ehkä yksi tai kaksi. Näyttelyyn on tulossa myös yksi Martan veljistä ja Martan äiti. Tänään loksahtikin sähköpostiin numerolaput ja muu näyttelyinfo. Joku mun kavereista tai äiti onneksi varmaan lähtee mukaan tsemppaamaan, eli ei tarvitse ihan yksin tuolla haahuilla ja sekoilla. Ja Martan kasvattajahan siellä tietysti myös on. Tai onhan mulla sekoilukaveri mukana, kun mulla on Martta messissä..:-D

Mä oon tässä aikani kuluksi vähän pohtinut pukeutumistani koiranäyttelyihin. Koiranäyttelyitä kiertäneenä olen huomannut, että ihmisiltä löytyy monenmoisia vaatteita - osa tykkää pukeutua hameeseen, kun taas osa housuihin. Osa suosii bleiseriä, kun taas osa tykkää villaneuleesta. Kuten meitä ihmisiäkin, niin makuja on monia. Omasta mielestäni kamalimpia asuja ovat ne, jossa vilkkuu jotain "ylimääräistä". Musta koiranäyttelyt on viimeinen paikka, missä tuommoista pitäisi olla - pukeutukaamme siis vaikkapa niihin poolopaitoihin ja korkeavyötäröisiin housuihin. Eipä ainakaan vilkkuisi turhia!

Vaatteita etsiessä ja valitessa itselle ensimmäisenä mielessä ovat vaatteiden käytännöllisyys ja siisteys. En halua valita sellaisia vaatteita, missä en itse viihdy. Oma viihtyvyys kun heijastuu ainakin itsellä omaan mielialaan - jos viihdyn vaatteissa, tunnen itseni ihan erilaiseksi kuin silloin kun en viihdy. Oma mieliala kun heijastuu tässä tapauksessa myös siihen hihnan päässä olevaan otukseen. Eli vaatteiden valitseminen on oikeasti tärkeää! Vaatteiden tulisi olla sellaisia, joissa on helppo kyykkiä ja juosta ilman, että ne ratkeavat tai mitään ylimääräistä vilkkuu.

Lähdin liikkeelle siitä, että minkäväriset vaatteet haluan. Koiran ollessa musta olisi hyvä olla jotain erottuvaa matkassa. Vaihtoehtoisesti myös kuviollinen voisi olla hyvä vaihtoehto. Vinkkinä minulle on sanottu, että koira kuin koira olisi hyvä esittää jossain muussavärissä kuin mitä koira itse on. Jopa vaatteiden väreillä leikittely voi olla joskus hyvä veto! Ei kannata kuitenkaan valita liian silmiinpistävää väriä, sillä se saattaa haitata tuomarin työskentelyä. Asun valitseminen lähti itsellä liikkeelle siitä, kun bongasin vaatekaupassa tuon 1. valkomusta-kuvioisen bleiserin. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä ja samantien tiesin, että tuossa se on - tuleva näyttelybleiserini! Ostoskoriin lähti tuo sitten samantien ja siitä lähti sitten loppuasu pikkuhiljaa rakentumaan.

Housuiksi minulla valikoitui tietysti nuo mun 2. mustat luottofarkut. Ne joustaa hyvin, vaikkakin alkavat olla jo elämänsä lopussa. Pysyvät kyllä toivottavasti vielä tuonne näyttelyyn asti ehjänä...En tiedä tosin uppooko koira noihin farkkuihin liikaa, eli pitääköhän sitä vaihtaa vielä housujen väriä.. Paidaksi valikoitui normaali löysä 3. musta toppi. Tässä asussa 4. koru ja 5. kello on ehkä vähän turhaa hifistelyä. Mä vaan tykkään usein koota asuni loppuun asti ja nämä ovat mukavia päällä eivätkä turhaan heilu matkassa. Kengät tuotti tuskaa ja niitä mietin pitkään. Kenkien kun pitäisi pysyä juostessa jalassa ja siksi parit ballerinat lukeutuivat heti pois listalta. Jalassa pysyvyyden lisäksi kenkien ei saisi puristaa, hangata,, lonksua eikä niissä saisi olla liian paljon korkoa. Testailin kotona paria siistiä tennaria ja sitten näitä Vagabondin ballerinoja - lopulta asuuni valikoitui kuitenkin nuo 6. Vagabondin ballerinat. Ne ihme kyllä ballerinoina pysyvät tosi hyvin jaloissa!

Katsotaan miten käy - asu saattaa kyllä muuttua vielä moneen otteeseen, mutta näillä suunnitelmilla mennään ainakin toistaiseksi! Joskus tämä etukäteen suunnittelu ja miettiminen voi olla hyödyksikin, sillä silloin harvemmin tulee sitä viimehetken vaatekriisiä. Ainakaan niin pahana, kun voisi ehkä tulla :-D heh! Toki ei pidä kai mennä koskaan vannomaan mitään..
(Jos haluatte lukea kattavan ja oikeasti mielenkiintoisen postauksen näyttelypukeutumisesta, niin suunnatkaa katseenne tänne! )