Voi apua. Se on nyt ohi.

Kuten olette varmaan täältä blogista jo lukeneetkin, niin meillä oli tänään vuorossa ekat viralliset näyttelyt. Kaikkein eniten jännitystä aiheutti se, että näyttelyt oli sekä mulle että koiralle ihan ihkaekat! Mä oon kyllä paljon näyttelyissä rampannut ja joskus ihan pikkuisena ollut muistaakseni kehässäkin, mutta muuten oon jättänyt ihan suosiolla näyttelytouhut muille.

Tänään startattiin aamulla kohti Seinäjokea. Paikalle päästyämme nähtiin jo ekat tutut parkkipaikalla ja saatiin heiltä tsempit kehään! Ostin heti sisäänpäästyäni näyttelyluettelon, josta rupesin bongailemaan tuttuja koiria omistajineen! Luettolossa olikin nopealla vilkaisulla monia tuttuja koirakoita :) Lisäksi kävin hallissa olevista kojuilta ostamassa parit koirakamppeet - shampoota, luita, näyttelykansiota ja sun muuta sellaista. Ostokset jäi ihme kyllä pieniksi, kerrankin osasin pitää näppini erossa kaikesta koirakamasta!

Sitten mentiin asettumaan oman kehämme laidalle. Oltiin ekoja beusseja paikalla ja pian muitakin samanrotuisia alkoi valua paikanpäälle. Näyttelyyn oli ilmottautunut myös Martan emä, veli ja puoliveli - saimme siis nähdä tuttujakin beusseja menossa mukana. Lisäksi viimeviikolla Äänekoskella mätsäreissä bongaamamme beussilapsukainen oli myös tullut osallistumaan näyttelyyn, hän tosin vielä pääsi pentuluokkaan. Martta vain hengaili ja makaili paikanpäällä, mutta tuttujen koirien tullessa paikalle, niin veti tietty parit pikkupainit veljensä kanssa. Olin positiivisesti yllättynyt siitä, että kuinka rennosti ja stressaamatta neiti osas olla!

Seurasin siinä sitten beussien menoa kehässä ja pian olikin sitten meidän vuoro. Sinne niin kehään ja voitte arvata, että jännittikö mua? Jännitys aiheutti mulle sen, että korjasin kehän alussa näyttelyhihnaa pari kertaa päämäärättömästi, mutta onneksi jännitys kaikkosi yllättävän nopeasti. Onneksi Martta on maailman paras koira eikä reagoi juurikaan näihin mun tunnetiloihin, ainakaan negatiivisesti. Siispä neiti meni kehässä ihan superhyvin! Tuomari juoksutti ensin meidät junioriluokan nartut yhdessä ja sitten siirtyi yksilöarvostelemaan koirat. Yksilöarvostelussa ensin juoksutti kehän ympäri ja nurkkaan edestakaisin (jossa muuten Martta rupesi hieman peitsaamaan, kun kehä niin pieni ettei paljon pystynyt juoksemaan kunnolla, kun tuli jo reuna vastaan) sekä seisotti. Seisoessa kävi monta kertaa katsomassa ja tutkimassa neitiä. Saankin olla vähän ylpeä neidistä, sillä Martta oli oman luokkansa ainut joka ei väistänyt käsittelyä eikä hampaiden näyttämistä? En siis ole turhaan käskenyt laajaa ystäväpiiriäni käsittelemään tuota koiraa. Se vaan heilutteli häntäänsä, kun tuomari tuli moikkaamaan. Jee!! :-) 

Tuomarina meillä toimi Malgorzata Wieremiejczyk-Wierzchowska, Puolasta. Oikein mukava maku jäi tuomarista käteen - oli sutjakka toimimaan, mutta silti tarkka työssään. Tuomarilta tuli muuten lopuksi oikein vielä kehuja siitä, kuinka söpö koira Martta on. Sen katse on kuulemma niin kaunis ja luottavainen. Mutta, niinhän se kyllä onkin♥

Martan arvostelu meni näin:
"Very feminine, but still in growing period, needs more time. Nice feminine head. Good neck and topline. Forechest should be stronger. Good front. Excellent long ribcage. In movement the topline is little bit soft"

Tuloksena siis JUN EH2. Ei siis yhtään huonosti meidän kummankin ekaksi näyttelyksi :-)

Kuten ehkä arvaatte, niin olen itse päivän saldoon äärimmäisen tyytyväinen. Arvostelu oli oikein Martan näköinen ja kehässä meidän meno meni omasta mielestäni ainakin oikein mainiosti. Muutenkin hallissa neiti vain hengas ja kulki nätisti mun vierellä - niin helppo koira kuskata missä vain mukana, kun alkaa osata jo käyttäytyä fiksun koiran lailla :-) Lisäksi kisakynnykseni aleni ehkä himpun verran - seuraava kisa tai näyttely ei toivottavasti enää jännitä näin kamalasti..:-D