sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Yksi haaste takana ja toinen edessä

Mätsärit ovat nyt onnellisesti ohi ja yksi iso urakka sekä stressin aihe takana. Työntunteja mätsärin järjestämiseen kului monia kymmeniä, mutta mielestäni kaikki se oli kyllä sen arvoistakin. Oli kuitenkin hauska nähdä mätsäreistä myös tämä puoli - aiemmin kun olen ollut vain hivenen mukana auttamassa järjestelyissä, tuomarina kehissä ja itse osallistujana. Nyt kun oli yksin vastuussa koko tapahtumasta eli kaikki oli omilla harteilla oli ihan eri fiilis, kuin olla pelkästään osana tapahtuman järjestämistä.

Järjestelyt alkoivat paikan miettimisen ja varaamisen jälkeen sponsoreiden keräämisellä. Sain kerättyä aivan loistavan joukon sponsoreita mukaan tapahtumaan. On ehkä hieman rehevääkin sanoa, mutta mielestäni palkintomme olivat kyllä muihin alueella oleviin mätsäreihin verrattuna todella muhkeat. Mutta sitähän me luvattiin jo ilmoituksessa ;-) Tätä mieltä olivat myös muut mätsäriin osallistujat, eli se vaiva kerätä sponsoreita todellakin kannatti! Suosittelen siis näkemään vaivaa palkintoihin, sillä palkinnot on yleensä aika suuri valttikortti - vaikka toki eipä sinne mätsäriin mennä palkintoja kalastamaan, vaan pitämään hauskaa ja treenaamaan :-)

Sponsoripaketteja tuli haettua lähialueelta ja postistakin taisi tulla kuin toinen koti - niin usein siellä tuli käytyä. Aika moni paketti tuli kuitenkin meille rekkakyydillä kotiin mikä oli kyllä suuri plussa, sillä kukaan ei olisi kantanut sellaiia määriä tavaraa tai ruokaa postista kotiin..Sponsoreiden ollessa kunnossa alkoi ruusukkeiden sekä pokaaleiden etsintä ja niiden löytyessä alkoi niiden kuntoon laittaminen. Onneksemme saimme nuo puoliksi lahjoituksena lähialueen koiraharrastajalta, joten niihin ei kulunut kuin vähän rahaa. Kyllä siinä yksi ilta kului pelkästään höyryttämällä ruusukkeita hienon näköiseksi ja pari iltaa tehdessä niitä omanlaisiksi :-) Sponsoripalkintojen jaottelussa eri kehiin kului reilu 6h kahdelta ihmiseltä, eli yhteensä puoli vuorokautta. Huh, mikä urakka!

Ruusukkeiden ollessa kunnossa alkoi mainonta - lähialueen kauppoihin, kirjastoihin, koirapuistoihin ja eläinkauppoihin lähti läjä tapahtuman mainoksia. Lisäksi lisäsin tapahtuman Facebookkiin ja Koirat.comiin. Mainonta on kyllä tosi tärkeä osa tapahtumaa kuin tapahtumaa eli mitä enemmän jaksat tähän panostaa sitä enemmän väkeä yleensä eksyy paikallekin.

Viikolla hoidin vielä juoksevia asioita mm. kanttiinin ja kehien tavaroiden ostamisella. Pankissakin tuli käytyä hakemassa vaihtorahat kanttiiniin ja ilmottautumispisteille. Kotona viimeiset asiat vielä kuntoon - mm. numerosankojen, koirankakkailmoitusten ja ilmottautumislappujen tekeminen. Itse järjestelyt paikanpäällä alkoivat edellisenä iltana, kun menimme äitini kanssa järjestelemään paikkoja parin tunnin ajaksi, joten meidän ei tarvinnut aloittaa mätsäripäivää niin aikaisin aamulla kuin alunperin oli tarkoitus.
Mätsäripäivän aamulla aloitettiin järjestelyt kehien tekemisellä, ilmoittautumispisteiden jakamisella kolmeen eri paikkaan, ilmoituksien sekä tiekylttien jakamisella ympäristöön ja palkintojen järjestämisellä. Lisäksi laitoimme mm. myyntipaikat, kanttiinin ja kuulutukset kuntoon. Olin saanut järkättyä mätsäriimme aivan loistavan kökkäporukan, joten työt sujuivat joutuisasti. Mitä suurin kiitos siis teille - te mahdollistitte tapahtuman onnistumisen omalla työpanoksellanne Paikanpäällä olivat esittelemässä toimintaansa koirahieroja Marjatta Kakkuri ja myyntipisteen kanssa eläintarvikeliike Tassutrio. Mukana menossa oli lisäksi vielä koiratarvikekirppis, jossa ainakin minun vanhoja koiratarvikkeita meni yllättävän hyvin.

Kaikki sujui ongelmitta (tai ainakaan en tiedä möhlänneeni kovin pahasti..) ja olen kyllä ylpeä tästä yllättävän mittavasta suorituksesta. Päivä oli sateinen, joka tietenkin hieman rokotti osallistujien määrää. Uurastin mätsärin järjestelyjen parissa lähinnä yksin, joten urakkaa oman elämän, koirien, töiden, koulun ja mätsärijärjestelyiden sumplimisessa oli välillä vähän liikaakin. Stressi oli välillä ihan huipussaan ja saatoin olla muille hiukan äksykiukkuilija, kun asiat eivät onnistuneetkaan sillä aikataululla mitä olin suunnitellut ja miettinyt. Mätsäriä edeltävänä iltana meillä ilmeni vielä, että yksi tuomareistamme ei pääsekään paikalle, joten eikun puhelin sekä Facebook laulamaan ja etsimään uutta tuomaria tilalle. Kyllä siinä huokaisin jo helpotuksesta illalla, kun Riikalta tuli iltasella myöntävä vastaus. Oltais oltu aika pulassa jos ei oltais saatu uutta tuomaria kenestäkään - varsinkin kun aikataulu oli niin myöhäinen. Tuomarit osasivat hommansa ja saimme upean italiaanon palkittua mätsärin parhaimpana. Palkitsimme kehien lisäksi mätsäristä myös mätsärin vanhimman koiran ja kaksi iloisinta parivaljakkoa.

Näin ihania kommentteja sateli tapahtuman päätteksi Facebookin tapahtumasivulle ja koiraneitien Instagramiin:
 
"Kiitos mahtavasta tapahtumasta ja hyvistä palkinnoista, kyllä kannatti osallistua! Tosi iso plussa teille!"
"Kyllä samaa mieltä, ja oli jouhevat järjestelyt! :)"

"Oli kyllä hulppeat palkinnot! Ja hyvin onnistui meidän säheltäjienkin päästä joka kehään :D" 

"Kiitos meidänkin puolesta! Oli mukava tapahtuma ja tosi hyvät palkinnot. :)"

"Hienosti järjestetty tapahtuma!! :)"

"Pikkusisko oli ainakin ikionnellinen kun tuli toiseks ja sai pokaalin :D ja vielä ruusuke kun oli vaaleanpunainen :D hyvät oli kyllä palkinnot :) kiitos paljon :)"

"Viihdyttiin, vaikka sijoitusta ei tullutkaan. Oli muuten hyvät mätsärit, paremmat kuin Kauhajoen, koska teillä oli kuulutusvälineet <3"

  "Hei, kiitos vielä mätsäreistä! Hierontapaikka oli tosi hyvä ja sain kontakteja. Toivottavasti hyväntekeväisyyteen ja teillekin jäi euroja kassanpohjalle" - koirahieroja Marjatta Kakkuri

Kiitollinen. Väsynyt. Onnellinen. Taas yhtä kokemusta rikkaampi. Nuo sanat kuvaavat olotilaani tällähetkellä mainiosti. Jollaintapaa on myös vähän tyhjä olo, kun enää ei ole harteilla mitään suurta ja painavaa, jota täytyisi miettiä ja pohtia lähes koko ajan.

Nyt olen pyöritellyt mielessäni jo pidemmän aikaa ajatusta pentukurssin, näyttelytreenien ja mätsärin järkkäämisen välillä. Kaksi ekaa tulen järkkäämään varmasti jossakin vaiheessa, mutta tällähetkellä projektina olisi syksylle toinen mätsäri, sillä palkintoja ja tavaroita jäi vielä notkumaan nurkkiin. Niistä saa jo hyvän pohjan tulevalle mätsärille! En tiedä miksi lähden taas tähän urakkaan (kirosin jo tuon mätsärin jälkeen, että tähän en enää ryhdy, sillä rajoitti omaa henk. koht. elämääni aika runsaasti...), mutta tässä taas ollaa. Osa syynä saattaa olla sekin, että tapahtuma tulee olemaan osa opinnäytetyötäni, eli hyötysyhde on minulle suuri. Laittakaahan siis alla oleva tapahtuma kalenteriin ja tulkaahan sankoin joukon paikalle mukaan - luvassa on iloista ja kivaa tekemistä koko perheelle :) Alustavaan tapahtuma-ilmoitukseen pääset tästä!

15 kommenttia:

  1. Olisin niin tahtonut päästä noihin ekoihin järkkäämiisi mätsäreihin, kun ainakin mainoksista sai todella kivan kuvan tapahtumasta. Mutta nyt jos sitten toiset tulossa ja ovat yhtä mielenkiintoiset, sinne ehdottomasti tullaan! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tapahtumaan nähtiin kyllä paljon vaivaa ja se kyllä onnistu mielestäni tosi hyvin, vaikka itse sanonkin :P

      Oi, ensi kerralla siis ehdottomasti mukaan! Mukava nähdä blogituttuja ihan livenäkin ;-)

      Poista
  2. Olisiko sun mahdollista iskee luokka vielä sekarotuisillekinn? :) Täältä oltais kans mielellään tulossa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laitetaan korvan taakse! Täälläpäin vain harvemmin sinne on tulijoita hirmuisesti..:/

      Yhden kehän voisi tuonne kyllä pistää vielä..katsotaan vielä mikä se voisi olla :-)

      Poista
    2. Mää laitoin jo kalenteriin ja raahaan vaikka täältä sitten siihen luokkaan osallistujia :D mutta olisi tosiaan kiva, jos x-rotu onnais :) tai sit isot ja pienet pennut erikseen. Vaihtoehtoja on monia :D

      Poista
    3. Hei, mäki kannatan tota luokkaa x-rodulle, niitä on niiiin harvoin missään! ;)
      Ilmajoella taisi olla kymmenkunta seropia viimeksi siinä luokassa. Mä voisin yrittää kaveria houkutella tulemaan oman seropinsa kanssa viimeistään tuonne korkkaamaan heidän mätsäriuransa! ;) Ja Wilma vois ehkä tulla myös noutajamixinsä kans ;D

      Poista
    4. Apua, mikä painostus täällä on meneillään....:-D Mietitään, mietitään..

      Poista
  3. Heh, vai että heti uutta perään... kuulostaa ihan kuin mun suusta tulleelta! :D Kun järjestin kaveriporukan kanssa mätsärin, ja ompelin sellaset viitisenkymmentä ruusuketta kuukauden/parin kuukauden sisällä niin meinasin, että ei enää ikinä. Sitten tapahtuman jälkeen meinattiin heti parhaan kaverini kanssa järjestää uusi mätsäri jo kesällä (ja aiempi oli keväällä)... (mut ei ehitty järjestämään kyllä kesällä mitään, olis ollut liian kova kiire)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaa! Hyvä, että joku muukin on yhtä hullu kuin minä :-D

      Onpas sulla ollut urakkaa ruusukkeiden kanssa! Me ollaan onneksi saatu käyttöömme vanhoja ruusukkeita, joista on suht helposti saanut muokattua omanlaisensa :-)

      Kiireen takia mäkin lykkäsin tapahtuman vasta syyskuulle, vaikka alunperin oli tarkoitus järjestää se heinä- tai elokuussa. Uskon tuon ajankohdan olevan sopiva just sen takia, että ehdin taas panostaa tapahtumaan tarpeeksi :)

      Poista
  4. Voi vitsi kun asutaan näin kaukanakaukana:/ Ois ollu niin kiva :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi harmi :/ Nyt sun ei auta kuin laittaa kesäloma-reissu pystyyn ja tulla mukaan ;-)

      Poista
  5. Ompas siinä ollut hommaa! Varmasti ollut kaiken sen arvoista - vaikuttaa, että on ollut mahtavat mätsärit! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niimpä! Mätsärit onnistuivat kyllä mielestäni hyvin, vaikka hommaa noissa olikin :) Toivottavasti nämä toisekin mätsärit järkkääntyvät yhtä hyvin :)

      Poista
  6. Seuraavaan mekin kyllä tullaan, harmitti nii lujaa ku ei tähän ekaan päästy! >:)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! ♥ Jos kommenttiboksia ei näy, niin sivun päivittäminen pitäisi auttaa :)