keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Luukku 9 : Hukassa kuin lumiukko

Lisäsin jokin aika sitten kyselyn toivepostauksesta tuohon blogin sivuun ja täytyy sanoa, että mua yllätti tulos, että mikään postaus ei noussut ylivoimaisesti kärkeen. Aika tasaisesti ootte äänestänyt kaikkia postauksia ja on kiva nähdä, että meidän juttuaiheet kiinnostaa! Siispä alan toteuttamaan näitä aina pikkuhiljaa, ensimmäisenä aloitan kärjessä olevasta treenipostauksesta. On ihanaa, että näitä aiheita tullaan ihan kommenteissakin meiltä toivomaan. Mahtavaa, että ootte muutenkin aina niin aktiivisia kommentoijia - sillä tavalla pystyn pitämään blogin juttuaiheetkin mieluisina ja itellä pysyy motivaatio kasassa :-)

Päätin kertoa tästä meidän treenaamisesta pienemmissä osissa - keskittyen lähinnä Martan kanssa harrastamiseen. Tämän juniorin kanssa kun harrastan aktiivisesti, villakoirien kanssa kun treenaaminen on lähinnä kotopuolessa tai kentällä tapahtuvaa epäsäännöllistä hauskanpitoa. Tai onhan meillä Martankin kanssa tosi hauskaa harrastaa, mutta meillä on kuitenkin siinä sivussa erilaisia tavoitteita treenaamiselle toisinkuin villakoirien suhteen. Martan kanssa harrastamme siis tällähetkellä hakua, jälkeä ja jonkin verran tottelevaisuuden juttuja. Niihin pitäisi panostaa tietysti enemmänkin, mutta ehkä sit ajan kanssa, kun kuitenkin handlaa perusasiat ihan hyvin jo nyt.
Syksyllä oli myös neidin ekat näyttelyt ja meni kyllä meillä tosi hyvin - taisi iskeä samalla reissulla näyttelykärpänen minuun! Näyttelyt on oikeasti aika mukavaa tekemistä, vaikka oonkin ollut niiden suhteen aika kriittinen ja jännittänyt sitä esiintymistä ihan liikaa. Tämä näyttelykokemus onneksi oli niin mukava, että lähden seuraavia näyttelyitä kohti ihan uudella innolla! Seuraava kehä meillä onkin tammikuussa Turussa :)
Kaiken tämän lisäksi teemme kaikkea muuta vaihtelevasti, muunmuassa käymme mätsäreissä ja hiomme meidän yhteistyötä ihan vaikka pelkillä lenkkireissullamme. Uusimpana intohimona on tuo rally-toko ja tokoagi. Mun on oikeesti pakko päästä tästä mun kisajännityksestä eroon ja mikäs onkaan parempaa kuin nakkiluokka ja hauska yhdessä tekeminen, kun saa palkata ja kehua koiraa samalla mielensä mukaan? Rennompaa tekemistä ei varmastikaan löydy eikä tarvitse itse esimerkiksi stressata siitä, et entä jos koiran kiinnostus lopahtaa kesken..siispä harjoittelemme myös jonkin verran tuota rally-tokoa ja tokoagia tässä kaiken harrastamisen sivussa :-)

Nyt siis itse asiaan - ensimmäistä kertaa hakutreeneihin astellessa oltiin Martan kanssa koko asiasta yhtä hukassa kuin lumiukot. Oltiin siis kumpikin ihan aloittelijoita, mutta silti niin innokkaita oppimaan uutta! Haku on mun mielestä laji, joka on kiehtonut mua jo pitkään - siinä ei maistu ns. "veri suussa" kuin esimerkiksi mielestäni IPO:ssa. Lajina haku on semmonen rento ja mielenkiintoinen, mutta silti ei tosiaan mikään helppo harrastus. Laji vaatii hyvää yhteistyön lisäksi treenikavereita ja -paikkoja sekä asennetta tekemiseen. Ja ennenkaikkea, halua kehittyä ja tsempata muita!

Haussa musta on parasta, että sitä treenataan aina ryhmässä. Treenaamaan tulee lähdettyä paljon helpommin, kun on muitakin ihmisiä mukana. Lisäksi treenikavereilta on saanut hyviä vinkkejä ja neuvoja! Jokainen meistä oppii uutta niin omasta koirastaan kuin muidenkin koirista - haussa kun tulee "pakostakin" tutustuttua muiden koiriin. Yhteishenki treeneissä meillä on ollut ihan huippua ja meillä on välillä tosi hauskaa, kun nauraa käkätetään toistemme jutuille :-)

Tavoitteena meillä on päästä jossakin vaiheessa kisaamaan. Se toki on sitten tulevaisuuden juttuja eikä vielä hetkeen pystytä edes semmoisesta haaveilemaan...Nyt edetään omaa tahtiamme, mutta pidetään samalla silmällä hakukoetta. Jos päästäis vaikka sitä ennen irti tästä mun jäätävästä kisajännityksestä :-D Lähdetään kuitenkin viemään mun kisajännitystä pois ensin nakkiluokkien avulla esimerkiksi rally-tokossa, että voidaan joskus miettiä sitä BH:n suorittamista ja sitä mukaan viedä meidän tavoitteita eteenpäin.

Ollaan nyt viime loppukeväästä asti treenattu hakua. Hakutreenejä meillä on yleensä 1-2kertaa viikossa - riippuen vähän siitä kuinka kenelläkin meidän treeniryhmästä on aikaa tai tarviiko joku esimerkiksi treeniä kisoihin, niin ollaan voitu treenata joskus kolmekin kertaa. Kesällä meillä oli pitkähkö tauko autottomuuden ja kelien takia. Me ollaan vaihdettu treeniryhmää nyt kerran ja jotenkin tuntuu, että tästä ryhmästä saan enemmän irti - ihmisillä on ainakin enemmän kokemusta lajista ja motivaatio treenaamiseen on suurempi :-) Lisäksi jokainen meistä haluaa, että jokainen koirakko kehittyy haussa eli sen eteen jokainen ryhmäläinen tekee töitä ja yrittää neuvoa parhaansa mukaan toista.


Meillä oli pitkään ongelmana haussa se, että olen suunnistanut Martan kanssa paljon keväällä. Neiti oli helppo napata mukaan suunnistamaan, kun sai samalla reissulla hyvää sosiaalistumista ihmisiin, mutta myöskin kivaa tekemistä itselleen. Neiti tietenkin sit oppi, että metsässä ihmiset ignoorataan kokonaan eikä niiden luokse voi mennä. Niimpä meillä olikin sit vähän työtä saada neiti tajuamaan, että suunnistaminen ja haku on kaksi eri asiaa. Yks kerta neiti vaan sit hoksasi, et "jihuu, maalimiehet on superparhaita! Niiltä saa herkkua ja ne leikkii!" ja siitä lähti sitten meidän kehittyminen. Ollaan tehty nyt tosi hienoja pistoja 50metriin asti ja neiti hakee jo älyttömän hyvin. Mietin pitkään rupeanko opettamaan neitiä rullalle vai haukkuilmaisulle päätyen lopulta tuohon haukkuun. Se on neidille kuitenkin huomattavasti luonnollisempi tapa ilmaista maalimies. Ollaan jo jotain pieniä haukkuja tehty, mut se on asia mikä vaatii paljon treenaamista. Me ei kuitenkaan pidetä kiirettä, vaan edetään siinäkin hiljakseen. Mä en muutenkaan halua menettää tätä intohimoa ja iloa lajiin - mun mielestä alle vuotiaan koiran kanssa ei pidä tehdä niin kamalan ankaraa treeniä, niinkuin joillakuilla ihmisillä tuntuu tapana joskus olevan. Koira on kuitenkin vielä omalla tavallaan ihan pentuinen ja on sitä vielä kyllä pitkään vuoden täyttämisen jälkeenkin. Mä en tarkoita tässä nyt sitä etteikö alle vuotiaan koiran kanssa saisi tehdä tai treenata mitään, vaan päinvastoin on just hyvä, että koira oppii siihen tekemisen meininkiin ja osaa ylipäätään käyttäytyä eri tilanteissa. Haen tällä nyt sitä, että joillakin tuntuu olevan se periaate treenaamisessa, että 8kk vanhana koiran pitää osata jo täydellisesti seurata ja treenaaminen tapahtuu muutekin ns. "veren maku suussa". Se ei ole enää hauskaa tekemistä, vaan se on jo työtä. Kehittyä ei tietenkään voi jos ei oo tavoitteita, mutta tavoitteet on osattava asettaa sopivalle korkeudelle.

Yks parhaimmista treeneistä tapahtui meillä hiekkamontun tapaisessa metsikössä. Alue oli todella vaihtelevaa maastoltaan ja vaati koiralta jopa jyrkkiä nousemisia. Oli mäkiä ja kiviä sekä tuuli pystyi kiertämään vähän hassusti alueella. Mä lähdin treenaamaan alueelle vähän sillä periaatteella, että yritetään ja katsotaan mitä tästä tulee! Mentiin tuonne alueelle sen takia, että Maria tarvi kisatreeniä seuraavana viikonloppuna olevaan kisaan eli maaston kuului olla aika haastavaa. Tehtiin Marialle ja Heidille umppareita, kun Marian koiralla oli viime kisoissa ollut ongelmaa niiden kanssa. Mä sitten aattelin, että hitto voidaanhan mekin koittaa yks mäen päällä oleva maalimies ja no, en joutunut pettymään. Hienosti neiti löysi ja ilmaisi maalimiehen. Jeejee ja papukaijanmerkki Martalle!! Tästä lähdetään oikeasti kehittämään vaikeampia pistoja ja ennenkaikkea tuota ilmaisua vahvistamaan. Nyt kun se on vielä ihan aloittelijan saappaissa.. Muuten meillä menee ihan perusvarmasti, neiti etsii sinnikkäästi ja maalimiehen ilmaistuaan osaa jo näppärästi hakeutua mun työ leikkimään. Kuten ystäväni sanoi meidän kehittymisestä - "ei pöllömmin teiltä" :-D Hahah, niimpä!

Nyt kuitenkin hakuilut sujuu tasasesti ja neiti tietää jo liiveistä pääsevänsä treeneihin. Äkkiä ne koirat vaan oppii ylipäätään eri asioiden merkityksen - liivit tietää hakumetsälle lähtöä, valjaat lenkille lähtöä, uimaliivien ottaminen uintiin lähtöä ja niin edelleen..
Hauska nähdä, että mitä meistä kehittyy vai kehittyykö edes mitään ajan saatossa. Oon ottanut tavoitteeksi saada jonkun koulutustunnuksen neidille, toivottavasti se tulee hausta - ainakin teemme sen eteen paljon töitä! Nyt oonkin ottanut asiakseni kirjata kaikkien treenien onnistumiset ja epäonnistumiset/kehitettävät asiat ylös. Uskon tuosta olevan hyötyä kehittymisessä, kun samalla tulee itsekin mietittyä eri osa-alueita parempaan suoritukseen :-) Löytyykö täältä muita innokkaita hakuilijoita?

18 kommenttia:

  1. Ihana ja hyvin toteutettu postaus <3

    Meillä Enne ja Eetu isaavat kumpikin 3-luokassa agilityssa ja EVL tokossa sekä jotain hakuhömpötyksiä joskus tehdään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihana! <3 On ihan huippua, että jaksat kommentoida aina näihin meidän postauksiin :)

      Vautsivau! Tepäs ootte ihan superhyviä! :D Meillä vasta haaveillaan kaikesta tuommoisesta ja yritetään sitä mukaan treenata :P Ehkä vielä joskus..:)

      Poista
  2. Kyllä se Marttakin vielä kehittyy :)

    Enne ja Eetu ovat kuitenkin jo 3-vuotiaita ja Martta vasta 1-vuotias :)
    Ei sitä tiedä vaikka tekin joskus olisitte ylivoimaisia kisoissa ja kaikki muut vain katsoisivat, että wow!
    Mä olen ihan varma, että sä ja Martta tulette vielä nousemaan lajien huipulle.

    Eetu oli pienenä kauhea vilkas ja "tottelematon" koira. Vanhempana siitä kehittyi todella dominoiva yksilö, mutta pitkän koulutusjakson jälkeen Eetun kanssa voi mennä minne tahansa ilman pelkoa, että se hyökkää jonkun uroskoiran päälle :)

    Mä muuten ahersin jo heti eilen sen konginarulelun ja siitä tuli heti koirien (varsinkin Eetun) ehdoton suosikki ja sen kanssa nukuttiinkin ihan vierekkäin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niimpä! :) Kiitos ihan huipusta kannustuksesta <3 Katsotaan miten käy, ei ainakaan oteta suurta stressiä aiheesta, vaan edestään päivä kerrallaan :)

      Kuulostaa tutulta! On nää vaan niin hassuja olentoja, kun kaikki on niin erilaisia persoonia :) Ei voi muuta kuin nostaa hattua, että saitte hyvällä koulutuksella Eetusta ihanan kaverin minne vain!

      Supermahtavaa, että ohjeestamme oli hyötyä ja iloa <3 Jesjesjes! Meillä kanssa lelu on Martan unikaverina :P

      Poista
  3. Mä haaveilin (ja haaveilen edelleen) haun aloittamisesta, mutta meillä on siinä yks ongelma - Riemu ei pysy vapaana. Joskus, sen jälkeen kun Riemu oli alkanut karkailemaan, päätettiin kuitenkin kokeilla, mutta ei... Riemusta maalimies oli aika tylsä tyyppi verrattuna jäniksen hajuun ja sinne metsäänhän se sitte lähtiki... :D Onneks saatiin joskus puolen tunnin harhailun jälkeen dogi kiinni, sen jälkeen en oo kovin paljon hakua koittanut :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kääk! Tossa onkin joo vähän ongelmaa :S Ei oikein hakua voi meinaan harrastaa, jos koira ei pysy vapaana. Metsä toki on täynnä kaikkia ihania hajuja, että ei ihmekään :P Ja Riemulla ilmeisesti tulee vahvana tuo vietti hajuihin esiin, eli pystyiskö hakua kokeilemaan jos sille sais jotenkin nostettua maalimiehiin intoa? :D

      Poista
  4. Yritin kaksi kertaa kirjottaa kommenttia ja en tiedä tuliko kumpikaan nyt kuitenkaan perille asti:D
    -Linda (ne kommentit missä puhuttiin karkkarista)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi eikä, ei oo kyllä tullut perille asti :S Tässä Bloggerin kommenttikentässä oli ainakin mulla aamulla jotain häikkää, eikä se meinannut lähettää ollenkaan näitä kommentteja takaisin :/ Typerää!

      Poista
    2. No yritetäänpä kolmatta kertaa , kolmas kerta toden sanoo eiks se niin mee;)

      Haku kiinnostaa mua sinänsä, mutta koirallani liian vahva metsästysvietti tähän lajiin niin metsässä se maalimies ei välttämättä oo se kiinnostavin juttu! Piilosta ollaan kyllä leikitty metsässä silleen että olen koiran jättänyt paikalleen ja itse mennyt piilon metsään(niin kauas ettei koira nää) ja huutanut koiran luokse:) tosi kivaa puuhaa molemmille!

      Treenaillaan ihan vaan kotona agilityä,tokoa ja jälkeä
      Ja sitten harrastetaan vetolajeja (koirapyöräily,-juoksu ja -hiihto) ja tietty parhaimpana metsästysreissut!

      Olipa kiva postaus hienoilla kuvilla! Ja täytyy kyllä taas ihmetellä kuinka iso martta jo on:o just se oli vielä pikkupentu;)

      -Linda
      Oon muuten huomannu et mulla on tosi sekava tyyli kirjottaa kommentteja:'D

      Poista
    3. Haha, todellakin :P Eiks se just niin oo, että ei kahta ilman kolmatta ;D

      Oikeessa kyllä oot, haku on kyllä vähän hankalaa vahvan metsästysvietin omaavalla koiralla. Siksipä tuollainen teidän keksimä piiloutuminen on ehkä se parempi vaihtoehto, se kun on vähänniinkuin hakua :P Ja superhauskaa tekemistä yhdessä koiran kanssa :)

      Oi teilläpä on paljon kaikkia ihani harrastuksia! Kyllä noiden kanssa riittää tekemistä :P Vautsi!

      Kiitos hurjasti ihanasta kommentista ja kaikesta siitä vaivasta mitä näit kommenttiasi varten <3 Ihan huippua! Ja Martasta on kyllä kasvanut iso neiti nopeasti, tässä juuri ihmettelinkin, että missä mun pikkupentu oikein on :(

      Ps. En oo huomannut, kun itelläkin on niin sekava tyyli vastailla takaisin - hyvä me sekavat ;-)

      Poista
    4. Kyllä tänne sinun blogiin kommentoimiseen jaksaa nähdä vaivaa kun tietää että saa myös kivan vastauksen:) Arvostan sitä että vastaat aina aina kaikille pitkästi ja ystävällisesti!

      -Linda

      Poista
    5. En voi sanoa tähän kuin että olen niin onnellinen teistä lukijoista<3 Tuollainen palaute antaa kyllä blogin pitämiseen runsaasti motivaatiota :) Viehän tämä kommentteihin vastaaminen paljon aikaa, mutta on se sen arvoistakin - ellei enemmänkin ;) Oon sitä mieltä, että jos te lukijatkin näette vaivaa kommenttien kirjoittamisessa, niin pitää minunkin :P

      Poista
  5. Todella mukava postaus!

    -JN

    VastaaPoista
  6. Ite oon kans omissa treeneissä huomannut, että koiran haastaminen tuottaa paljon parempia tuloksia kuin varman päälle ottaminen. Meidän parhaat treenit on olleet vierailukerroilla porukassa, jossa oikein kukaan ei tunne koiraa. Ihan täydellisesti en ite osaa aina kaikkea selittää, joten sielä sitten ovat ryhmien ohjaajat vetäneet mutkat suoriksi ja hyvällä maulla pakottaneet meidät vaikeampaan, mitä ollaan kotona tehty. Ja joka kerta ollaan onnistuttu ja koira on loistanut! Siitä koirastakin näkee, että vähän vaikeampi saa koiran huokumaan itsevarmuutta. Viimeksi omissa treeneissäkin otettiin ensin helppo pisto, koira painui sinne ja vähän laimeesti haukahti pari kertaa. Tuumas varmaan, että "pyh, tällanen helppo, mää nyt oikeen jaksais...". Sit seuraava olikin jo vaikeempi, joutu ettiin kunnolla ja sitten, kun viimein löysi niin johan haukku raikas "KUULEKSÄ MÄ LÖYSIN SEN!!!"-tyyliin.

    Mutta oikein mukava postaus, olisi todellakin mukavaa lukea tällaisia uudemmankin kerran!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä juuri. Seison sanojesi takana ihan täysin :) Tuli tuo juuri eilen todettua pk-tottiksessa, kun vaihdettiin tosiaan treeniryhmää ja muiden suorituksia katsoessa olin aivan, että "ääk, ei osata mitään, ollaan ihan noloja, voi kauhistus.."-fiiliksellä ja sit kun tulikin meidän vuoro, niin sit menikin ihan superhyvin ja yllätyin itsekin, vaikka treeni itsessään ei ollut oikeesti mikään kamalan helppokaan :)

      Sama pätee meillä kyllä hakuunkin, helpoilla pistoilla ei ilmaisu oo yleensä mikään vahva ja sit hankalilla on taas huomattavasti vahvempi. Ilmaisussa tosin tehdään edelleen töitä ja paljon, mutta pikkuhiljaa :)

      Ihanaa, että tykkäsit <3 Mä oon jotenkin aina vaan jättänyt meidän treenailut treenikentälle, mutta kiva, että ihmisiä kiinnostaa se täällä blogissakin :) Jeij!

      Poista
  7. Kommentoin nyt vielä uudestaan, myöhässä tänne, toivottavasti ei haittaa :D

    Mutta, nää haku(treeni)postaukset on ihan mahtavia! :) Etenki ku nyt oon alkanu miettimään oikeesti pennun ottoa loppuvuodelle (vanhempien kanssa tästä kyllä erimieltä, vielä ;) ), ja tarkotuksena ois hakua alkaa harrastaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei haittaa, ihanaa vaan ku kommentoit <3

      Oi siistii kuulla! Pitäisi taas kirjoitella lisää treenipostauksia, kun saisi jonkun kuvaamaan meidän treenejä :P Haku on kyllä lajina sellainen, joka on napannut meidän sydämen! Tosi mielenkiintoista ja hauskaa :)

      Vanhemmat on suostuteltavissa oleva juttu, eikö vain ;) Onnea pennun metsästykseen!

      Poista

Kiitos kommentistasi! ♥ Jos kommenttiboksia ei näy, niin sivun päivittäminen pitäisi auttaa :)