Blogi meinaa vallan heittäytyä unholaan, sillä nyt kesällä on ollut vaikka mitä kivaa tekemistä, enkä ole tänne kerinnyt päivittelemään tyttöjen tekemisiä. Ja olinhan mä tuossa melkein 1½viikkoa Lapin maisemissa, joten siellä ei paljon kerinnyt päivittelemään mitään :)
Nyt kesällä ollaan käyty lenkkeilemässä, nähty koirakamuja ja löhöilty. Ensi viikolla olisi luvassa Kurikan torilla lastentapahtuma, johon olen luvannut mennä esittämään koirien kanssa temppuja lapsille :)
Mutta itse asiaan; mulla on jo pitemmän aikaa "muhinut" ajatus kesäkuvakisasta, ja nyt päätin sen vihdoin toteuttaa.
Ohjeet tulevat tässä;
1. Sinun tulee olla blogimme lukija!
2. Kisan aiheena on "Koira ja kesä"
3. Kuva saa olla vanha. Kuvaa saa jonkin verran muokata, mutta pysykää kohtuullisuuksissa! Ei puhekuplia tai kirjoituksia, kiitos!
4. Mainitse sähkopostissa kuvassa esiintyvän koiran nimi!
5. Julkistan kaikki kilpailuun osallistuneet kuvat blogissa.
6. Vain yksi kuva/henkilö.
7. Muista, että kuvan täytyy olla sinun itsesi ottama tai sinulla täytyy olla lupa käyttää kuvaa!!
Kuvan saa lähettää osoitteeseen herttavaatteet(at)gmail.com. Aikaa kuvien lähettämiseen on 18.7.2013 klo 21 asti, jonka jälkeen julkistan kuvat blogissa. Julkaisun jälkeen kuvia voi äänestää ja eniten ääniä saanut kuva palkitaan alla olevalla tuotepalkinnolla. Jos osallistujia tulee oikein paljon, laitetaan jakoon toinen samanlainen tuotepalkinto. Onnea kisaan! :)
PS. Jos viitsitte, niin jakakaa tätä kisaa blogeissanne, että saadaan mahdollisimman paljon osallistujia. Kiitos! :)
torstai 27. kesäkuuta 2013
lauantai 15. kesäkuuta 2013
"Mitä oppisitkaan, jos koirasi olisi opettajasi?"-haaste
Päätin osallistua Rähinäryhmän järjestämään haasteeseen, jonka tarkoituksena on se, että me koiranomistajat kerromme asioita, mitä olemme oppineet tai haluaisimme oppia koiriltamme. Pidemmittä puheitta, tässä tulee:
Olin varsin nuori, kun ensimmäinen oma koirani, Rollo, tuli meille. Rollo ei ollut koskaan mikään helppo koira. Rollo ei mm. osannut kävellä hihnassa, Rollo vierasti vieraita ihmisiä ja koiria sekä Rollon peruskoulutus oli vajaa.
Toisaalta, Rollossa oli paljon myös hyviä puolia; Rollo tuli melkein heti toimeen omien kissojen ja marsujen kanssa (mutta naapurin kissat saivat kyllä kyytiä!), Rollo oli miellyttämisenhaluinen (halusi oppia ja oppi nopeasti) ja oli muutenkin tosi symppis koira.
Päivääkään Rollon kanssa en katunut enkä tule katumaan. Rollon kanssa touhutessa huomasi, että tuloksia et saa löhöilemällä, vaan niiden eteen pitää tehdä oikeasti töitä! Ja kovalla harjoittelulla, me saimme jo jotain tuloksia aikaan; hihnakävely parantui, Rollo tuli yhä useamman ihmisen ja koiran kanssa toimeen ja peruskoulutus oli jo hyvällä mallilla.
Mutta niin vain koitti se päivä, aivan liian aikaisin, jolloin oli vain pakko päästää irti ja hyvästellä. Se oli minulle, nuorelle koiranomistajalle kova pala, niinkuin voitte varmaan arvata. Vaikka olin siihen mennessä hyvästellyt jo monenmonta rakasta ihmistä ja eläintä, niin aina se kuolema yllättää ja koskettaa. Aina.
Nyt jälkikäteen olen miettinyt, että Rollon kuolemalla oli varmasti jokin tarkoitus, jos niin voi sanoa..oliko tarkoituksena vain vahvistaa minua henkisesti, niin sitä en tiedä? Tässä vaiheessa elämääni ainakin tiedän sen, että Rollon kanssa asustellessani opin mm.kärsivällisyyttä ja johtajuutta. Näin vanhempana myös tajuaa arvostaa jokaista Rollon kanssa vietettyä päivää ja muistoa.
Ihmiset, jotka ovat joskus elämänsä varrella omistaneet koiran tai useamman, tietävät mitä koira voi opettaa ihmiselle. Itsellä ensimmäisenä mieleen tulee mm. rehellisyys, pyyteettömyys, vaatimattomuus ja aitous. Koira myös opettaa ihmiselle luotettavuutta ja vastuullisuutta.
Tunnen ja tiedän monia aikuisia, jotka ovat ostaneet lapselleen esim. 10-vuotissynttäri-lahjaksi koiran. Miksi? Koska lapsi halusi sellaisen. Okei, selvä, lapsi halusi koiran, mutta onko vanhemmat miettineet asian ihan loppuun? Kuka on koirasta päävastuussa? Kuka ottaa vastuun koulutuksesta? Entä ruokinnasta ja lenkityksestä? Lapsiko? Ei. Vanhempien täytyy ottaa vastuu. Toisaalta pidän hyvänä sitä, että lapsi saa olla nuoresta pitäen mukana koiran kasvatuksessa ja elämässä, sillä sitäkautta lapsi oppii vastuullisuutta. Asiassa on siis sekä hyviä että huonoja puolia.
Mutta asiaan palatakseni, niin Rollo oli koira, joka antoi hyvän pohjan omalle "koirauralleni". Rollon siirryttyä pilvien päälle olin hetkenaikaa ilman koiraa, jolloin tajusin, että jokin osa minusta on poissa. Tajusin, että sydämessäni on koiran mentävä aukko. Ja siitä alkoikin sitten koiran etsintä...ja niin löytyi Hertta. Toinen ikioma koirani.
Ennen Hertan saapumista kotiin päätin, että loisin Hertalle vahvan peruskoulutuksen ja kasvattaisin tämänkin koiran rakkaudella ja sopivalla määrällä kuria kunnolliseksi koirakansalaiseksi. No, neljän vuoden jälkeen voin sanoa, että onnistuin. Osasin siis siirtää Rollolta oppimani sopivan määrän kuria ja rakkautta myös seuraavalle koiralleni. Ja sitä seuraavalle, eli Kertulle.
No, mikä on sitten sopiva määrä rakkautta ja kuria? Onko se 4dl rakkautta ja 2dl kuria? Ei. Se, kasvatatko koirasi enemmän kurilla vai rakkaudella, sen päätät sinä itse. Mutta kummalla saat sitten paremmat tulokset? En tarkoita nyt mitään kilpailutuloksia, vaan sitä, että luottaako koirasi sinuun ja tietysti myös sitä, millainen yhteistyö teillä koirasi kanssa on. Ja tällä ajan takaa sitä, että olen nähnyt elämäni varrella aivan liian paljon tapauksia, missä koiraa on kasvatettu liiallisella kurinpidolla. Kuria ei saa olla liikaa, mutta ei kyllä liian vähääkään. Sinun täytyy vaan koiranomistajana löytää sopivat mittasuhteet. Se saattaa olla vaikeaa, mutta löytäessäsi sen, voin sanoa, että se on palkitsevaa. Todella palkitsevaa. Siinä vaiheessa sulle avautuu ihan uudet ulottuvuudet koiranomistamisessa.
Tällähetkellä en siis voisi olla tyytyväisempi koiralaumaani. Vaikka mielessä kutkuttaakin ajatus kolmannesta koirasta, niin en anna sen vallata koko mieltäni, sillä olen ehdottomasti sitä mieltä, että haluan taata jokaiselle omistamalleni koiralle täyden huomioni, eli haluan olla alustapitäen mukana koiran kasvatuksessa ja elämässä. En ymmärrä sellaisia ihmisiä, jotka ottaa monia koiria itselleen ja sitten jossakin vaiheessa luopuvat niistä, kun eivät pärjääkään niiden kanssa..ja seuraavaksi hommaavat taas uusia. Ja sama kuvio jatkuu. Siinä vaiheessa pitäisi ruveta jo miettimään, että minkä takia haluaa omistaa koiran/koiria.
Ja mitä sitten haluaisin tietää koirasta tai koiranomistamisesta. Ainakin sen, että joskus haluaisin saada täyden selon koiran ajatuksista. Mutta se lienee mahdotonta..Mutta ajatus siitä kutkuttaa silti.
Tässä joitakin mielipiteitäni koiranomistamisesta. Mitä mieltä te olette? Eroaako ajatukseni ihan täysin teidän ajatuksista? Antakaa kuulua!
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Olin varsin nuori, kun ensimmäinen oma koirani, Rollo, tuli meille. Rollo ei ollut koskaan mikään helppo koira. Rollo ei mm. osannut kävellä hihnassa, Rollo vierasti vieraita ihmisiä ja koiria sekä Rollon peruskoulutus oli vajaa.
Toisaalta, Rollossa oli paljon myös hyviä puolia; Rollo tuli melkein heti toimeen omien kissojen ja marsujen kanssa (mutta naapurin kissat saivat kyllä kyytiä!), Rollo oli miellyttämisenhaluinen (halusi oppia ja oppi nopeasti) ja oli muutenkin tosi symppis koira.
Päivääkään Rollon kanssa en katunut enkä tule katumaan. Rollon kanssa touhutessa huomasi, että tuloksia et saa löhöilemällä, vaan niiden eteen pitää tehdä oikeasti töitä! Ja kovalla harjoittelulla, me saimme jo jotain tuloksia aikaan; hihnakävely parantui, Rollo tuli yhä useamman ihmisen ja koiran kanssa toimeen ja peruskoulutus oli jo hyvällä mallilla.
Mutta niin vain koitti se päivä, aivan liian aikaisin, jolloin oli vain pakko päästää irti ja hyvästellä. Se oli minulle, nuorelle koiranomistajalle kova pala, niinkuin voitte varmaan arvata. Vaikka olin siihen mennessä hyvästellyt jo monenmonta rakasta ihmistä ja eläintä, niin aina se kuolema yllättää ja koskettaa. Aina.
Nyt jälkikäteen olen miettinyt, että Rollon kuolemalla oli varmasti jokin tarkoitus, jos niin voi sanoa..oliko tarkoituksena vain vahvistaa minua henkisesti, niin sitä en tiedä? Tässä vaiheessa elämääni ainakin tiedän sen, että Rollon kanssa asustellessani opin mm.kärsivällisyyttä ja johtajuutta. Näin vanhempana myös tajuaa arvostaa jokaista Rollon kanssa vietettyä päivää ja muistoa.
Ihmiset, jotka ovat joskus elämänsä varrella omistaneet koiran tai useamman, tietävät mitä koira voi opettaa ihmiselle. Itsellä ensimmäisenä mieleen tulee mm. rehellisyys, pyyteettömyys, vaatimattomuus ja aitous. Koira myös opettaa ihmiselle luotettavuutta ja vastuullisuutta.
Tunnen ja tiedän monia aikuisia, jotka ovat ostaneet lapselleen esim. 10-vuotissynttäri-lahjaksi koiran. Miksi? Koska lapsi halusi sellaisen. Okei, selvä, lapsi halusi koiran, mutta onko vanhemmat miettineet asian ihan loppuun? Kuka on koirasta päävastuussa? Kuka ottaa vastuun koulutuksesta? Entä ruokinnasta ja lenkityksestä? Lapsiko? Ei. Vanhempien täytyy ottaa vastuu. Toisaalta pidän hyvänä sitä, että lapsi saa olla nuoresta pitäen mukana koiran kasvatuksessa ja elämässä, sillä sitäkautta lapsi oppii vastuullisuutta. Asiassa on siis sekä hyviä että huonoja puolia.
Mutta asiaan palatakseni, niin Rollo oli koira, joka antoi hyvän pohjan omalle "koirauralleni". Rollon siirryttyä pilvien päälle olin hetkenaikaa ilman koiraa, jolloin tajusin, että jokin osa minusta on poissa. Tajusin, että sydämessäni on koiran mentävä aukko. Ja siitä alkoikin sitten koiran etsintä...ja niin löytyi Hertta. Toinen ikioma koirani.
Ennen Hertan saapumista kotiin päätin, että loisin Hertalle vahvan peruskoulutuksen ja kasvattaisin tämänkin koiran rakkaudella ja sopivalla määrällä kuria kunnolliseksi koirakansalaiseksi. No, neljän vuoden jälkeen voin sanoa, että onnistuin. Osasin siis siirtää Rollolta oppimani sopivan määrän kuria ja rakkautta myös seuraavalle koiralleni. Ja sitä seuraavalle, eli Kertulle.
No, mikä on sitten sopiva määrä rakkautta ja kuria? Onko se 4dl rakkautta ja 2dl kuria? Ei. Se, kasvatatko koirasi enemmän kurilla vai rakkaudella, sen päätät sinä itse. Mutta kummalla saat sitten paremmat tulokset? En tarkoita nyt mitään kilpailutuloksia, vaan sitä, että luottaako koirasi sinuun ja tietysti myös sitä, millainen yhteistyö teillä koirasi kanssa on. Ja tällä ajan takaa sitä, että olen nähnyt elämäni varrella aivan liian paljon tapauksia, missä koiraa on kasvatettu liiallisella kurinpidolla. Kuria ei saa olla liikaa, mutta ei kyllä liian vähääkään. Sinun täytyy vaan koiranomistajana löytää sopivat mittasuhteet. Se saattaa olla vaikeaa, mutta löytäessäsi sen, voin sanoa, että se on palkitsevaa. Todella palkitsevaa. Siinä vaiheessa sulle avautuu ihan uudet ulottuvuudet koiranomistamisessa.
Aitoa rakkautta ja välittämistä! |
Ja mitä sitten haluaisin tietää koirasta tai koiranomistamisesta. Ainakin sen, että joskus haluaisin saada täyden selon koiran ajatuksista. Mutta se lienee mahdotonta..Mutta ajatus siitä kutkuttaa silti.
Tässä joitakin mielipiteitäni koiranomistamisesta. Mitä mieltä te olette? Eroaako ajatukseni ihan täysin teidän ajatuksista? Antakaa kuulua!
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
"Mitä kaikkea oppisitkaan, jos koirasi olisi opettajasi"
Haaste ja arvonta koirien elämästä kertoville blogeille!
Koiran maailma on ihanan yksinkertainen, koira on pienestä onnellinen ja uskallan väittää, että sen maailma on jännittävämpi ja ihmeellisempi kuin useamman ihmisen. Uskon, että jokaisella koiralla olisi meille paljon opetettavaa jos me kuuntelisimme niitä enemmän.
Haasteeseen ja arvontaan osallistuminen on helppoa. Kerro kuvin ja tekstein mitä kaikkea sinä olet oppinut tai mitä tahtoisit oppia koirasi elämästä?
Sen jälkeen mene blogini haasteen postaukseen: http://ssamperi.blogspot.fi/2013/06/mita-oppisitkaan-jos-koirasi-olisi.html,
kirjoita kommenttiin haasteeseen osallistumisestasi (aikaa 31.7 saakka) sekä linkki postaukseen haasteesta.
Huomaathan, että blogissasi tulee selvitä yhteystietosi arvontaa varten! Mikäli yhteystietoja ei löydy, ilmoitan mahdollisesta voitostasi tuoreimpaan päivitykseen.
Kaikkien haasteeseen osallistuneiden kesken arvotaan kaksi pakettia koiramaisia tarvikkeita elokuun 1. päivä!
Koiramaiset pakettit sisältävät koulutusvälineitä/leuja ja ne on koottu Lahja- ja lemmikkitavara Unessa:sta; www.unessanetshop.fi
Lähde mukaan, muistathan kopioida tekstin kokonaisuudessaan osallistuessasi haasteeseen ja linkittää haasteesi (ei siis pelkkää blogia) kommenttiin!
♥:lla, Rähinäryhmä
www.ssamperi.blogspot.com
perjantai 7. kesäkuuta 2013
"Tästä kesä voi alkaa.."
Kesä kaikkine harmeineen ja iloineen on lopullisesti täällä. Ihanaa!
Tässä muutamia kesäisiä kuvia, mitkä on tallentunut kameran muistikortille. Nyt kesäisin ei vain kerkeä kuvailemaan niin paljoa, kun on kaikenlaista muuta menoa ja tekemistä! Pitää siis seuraavina viikkoina ottaa asiaksensa kuskailla kameraa mukanansa..
Jos saa heittää sellaista toivetta teille lukijoille (ja miksei muillekin), että laittakaahan tähän postaukseen postausehdotuksia, kiitos! Toteuttelen ideoita nyt kesän mittaan :)
Tässä muutamia kesäisiä kuvia, mitkä on tallentunut kameran muistikortille. Nyt kesäisin ei vain kerkeä kuvailemaan niin paljoa, kun on kaikenlaista muuta menoa ja tekemistä! Pitää siis seuraavina viikkoina ottaa asiaksensa kuskailla kameraa mukanansa..
Jos saa heittää sellaista toivetta teille lukijoille (ja miksei muillekin), että laittakaahan tähän postaukseen postausehdotuksia, kiitos! Toteuttelen ideoita nyt kesän mittaan :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)