perjantai 24. heinäkuuta 2015

Sisaruksia tervehtimässä

Viime lauantai-aamulla auton nokka kääntyi kohti Loimaata ja pentutapaamista. Tää tapaaminen piti olla jo kuukausi sitten, mutta erinäisten menojen takia päätettiin porukalla siirtää se sitten tähän viikonloppuun - eikä ollut muuten huono vaihto, sillä sain järjestettyä tähän viikonloppuun pari muutakin menoa samalta suunnalta. Meiltä kun on tuonne Loimaalle matkaa sen noin 4tuntia, niin ei sinne ihan joka päivä tule ajelleeksi :-D Kiitos lähinnä bensan hinnan..


Matka sujui kuin tanssi - pysähdyttiin kerran ja Martta sai jalotella sekä juoda hivenen vettä. Huoltoasemalta matka jatkui tasaisesti autojonossa ajellen kohti Pöytyää johon jätin matkaseuranani olevan ystäväni ja siitä lähdimme sitten Martan kanssa kahdestaan kohti Loimaan Mellilää. Tuo matkaväli meni niin nopeasti, etten kerinnyt huomata saati käyttää mitään navigaattoria. Ei oo turhaan tullut haahuiltua suunnistaen tuolla metsässä pienestä pitäen ;-)

Martta onkin meidän perheestä ainut, joka ei päästä missään tilanteessa pihaustakaan takakontista. Villakoirat ovat nimittäin oppineet jo tietyt reitit eri maastoihin ja käännyttäessä esimerkiksi koirapuiston parkkipaikalle alkaa kitinä ja vinkuna.. niin ärsyttävää välillä, jos koirat hoksaavat jostain, että mihin ollaan menossa. Nyt onkin meneillään tehokuuri villoille, että autossa matkustetaan myös "turhaan" eli aina ei pääsekään mihinkään kivaan paikkaan vaan voidaan käydä esimerkiksi vain ajelulla.

Koossa meitä oli koko pentue - oli kiva tutustua ja nähdä muitakin tämän pentueen omistajia sekä koiria ihan livenä. Ollaan oltu kyllä yhteydessä netin kautta, mutta naamatusten ei olla vielä päästy näkemään. Kaikkien pentujen omistajat olivat kovin huumorintajuisia ja kyllä meillä juttu lensikin sitten ihan mukavasti :-D




Oli hauska huomata kuinka tasaisesti koko poppoo on kehittynyt - painot heitteli noin +/- 5-7kiloa eli ei paljoakaan. Martta taisi olla pentueen pienin, mitä se nyt oli kyllä silloin ihan vauvanakin. Pentue täytti 17.7 8kuukautta. Ei voi muuta sanoa, kuin että nopeasti se aika vain oikeasti menee, sillä Martallakin on painoa nyt jo sen 25kg..toisinsanoen 20kg enemmän kuin silloin kun haettiin neiti kotiin tammikuussa :-)
Sääkin suosi meitä - koko matkan sekä kasvattajan luona olo ajan paistoi aurinko ja oli suhteellisen lämmin. Reipasta tuntia aiemmin ennenkuin lähdettiin kasvattajalta ystävälleni päin alkoi vettä tihuttamaan pienesti ja pihasta poistuttuamme alkoi hirveä kaatosade. Sitä vettä tulikin sit ihan hullua tahtia ja siinä kiittelinkin mielessäni, että vitsit mikä tuuri meillä olikin tapaamisen suhteen! Matka taittui tuosta Loimaalta Paimioon ystäväni luo sutjakkaasti, jossa olimmekin Martan kanssa loppuviikonlopun. Martta sai sieltä ystäväkseen valloittavan labbisnartun, jonka kanssa yhdessäeläminen sujui aivan mallikkaasti. Martta on niin helppo ottaa oikeastaan minne tahansa joukkoon, kun osaa olla rennosti ja nätisti sekä ei arkaile uusia paikkoja. Tuollakin kävi vain moikkaamanssa Mandin ja painui unille - toki takana olikin rankka päivä, joten uni maittoikin hyvin :-D
Sunnuntainen takaisintulomatka venyikin sit hupsistakeikkaa iltaiselle ja olimmekin kotona vasta joskus aamuyöstä. Saattoi vähän kirpasti maanantai-aamulla töihin lähdettäessä väsymys mua - varsinkin kun Martta jäi sohvalle onnellisesti nukkumaan koko päiväksi..

Meidän viikonloppu kului siis reissun päällä, mutta oli mukavaa "haukata vähän happea" ja lähteä pienelle reissulle tuon neidin kanssa kaksistaan :-) Tälläset reissyut antaa arkeen kummasti potkua kun saa vaihtaa hetkeksi vähän maisemaa ja huilata!

Lisää kuvia pentutapaamisesta kasvattajan luona voit katsoa täältä!

keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

Hännät heiluvat...

No, mikä sai tälläkertaa meidän koirien hännät viuhumaan? No, ne kauanodotetut Hauboxit tietenkin! Tainno - valehtelen hieman, sillä ensimmäinen ilo koirille oli postimies, kun hän toi ison paketin meille kotiovelle ja jäi vielä toimittelemaan sekä rapsuttelemaan koiria. Postimiehestä "toivuttuaan" koirat tiesivät, että mitä postimiehen mukana tulleen paketin kanssa tehdään. Koirat nimittäin tiesivät heti, että paketti on heille - villaneidit kun ovat oppineet koirabloggaajaurani myötä, että suurinosa meille tulevista paketeista sisältää koiratavaraa ja paketista saa yleensä suoraan koemaistaa ekat herkut. Hännät siis viuhui ja koirien päät olivat jo paketissa ennenkuin ehdin sitä edes kunnolla avaamaan..
Jokainen meidän koirista sai ihan ikioman paketin omalla koollansa - villaneidit sai pienten koirien paketit ja Martta sai ison & vahvan koiran paketin. Mun mielestä tässä Hauboxissa on just parasta se, että paketin saa tilattua koirallensa juuri sopivan kokoisena - eli suomennettuna pienelle koiralle ei tule liian isoja luita tai isolle koiralle liian pikkuisia leluja. Tietty painohaitari on aika suuri, joten 9kiloiselle koiralle jokin lelu saattaa olla enemmän sopiva kuin sille 20kiloiselle koiralle..

Jokainen meidän paketeista oli pakattu hienosti laatikkoon saatekirjeen kera. Oli oikeesti tosi jännittävää availla pakettia, vaikka tiesinkin jo osan paketin sisällöstä. Musta tälläisiä "mystisiä" ja yllätyksellisiä paketteja on niiin kiva saada! En siis ole ollenkaan varma oliko tästä paketista enemmän iloa mulle vai koirille, haha :-D


Sain olla valitsemassa ja vaikuttamassa tähän heinäkuun pakettiin osaltani. Minulle annettiin muutamia vaihtoehtoja tuotteista, joista sain valita mielestäni mieluisimman - esimerkiksi valitsin tuon matkajuomapullon pakettiin nyt kesäksi, sillä minusta tuo on jokaiselle koiralle varsin tarpeellinen ja ajankohtainen kapistus. Lisäksi pienten koirien paketissa oli rapinaluuta, luurengasta, herkkuja ja roll on-herkku. Isompien koirien paketissa oli aikalailla samat jutut, mutta suurempana :-)




Haubox kirjoittelikin blogiinsa paketista saatuja palautetta ja ainakin minä voin seistä palautteiden takana. Minusta on kovin mukavaa huomata kuinka vastaanottavaisia ja aktiivisia ideoijia Hauboxin kehittäjät ovat - jostain kun on lähdettävä paketin sisällön kehittämisessä liikkeelle, sillä miten paketin sisältöä voi muutenkaan kehittää kuin aloittamalla kokeilemisen ja saamalla siitä palautetta? Minä ainakin olin tämän paketin sisältöön oikeinkin tyytyväinen ja niin olivat kyllä varmasti koiratkin, sillä erityisesti nuo kanafileet ovat meidän koirien lemppareita! Rapinaluu iski etenekin Kerttuun - neidillä ei ookkaan suussaan muutakuin tuo ja neiti kanniskelee sitä ympäri tupaa koko ajan. Rapinaluusta tuli siis aika hittilelu! Miinuksia lähtee vähän tuolle puristeluurenkaalle, sillä meillä siitä ei innostuttu lainkaan ja tuo roll-on herkkukin on jo vähän tavallaan "nähty" juttu, jos tiedätte mitä tarkoitan? Nuo brittiläisen Green and Wildsin herkut pahvilaatikossa olivat kyllä mielenkiintoinen lisä pakettiin - näitä kun ei saa muualta Suomesta. Suurta plussaa tulee erityisesti siitä, että herkut eivät sisällä ylimääräisiä lisäaineita, kuten väriaineita, makeutusaineita tai lisättyä suolaa ja sokeria. Kaikenlisäksi nuo herkut sisältävät paljon hyviä omega-3- ja 6-rasvahappoja. Voiko herkuilta enempää siis enää toivoa?

Minulle tämä Hauboxin idea ainakin iski todella ja aion kyllä jatkossakin mahdollisuuksien mukaan tilata pakettia. En ehkä ihan kolmea pakettia, mutta ainakin yhden - siksi toivoisinkin, että tuo idea lisätarvikkeiden ja -herkkujen ostosta muutamalla eurolla menisi läpi. Opiskelijana kuukausibudjetti kun on aika tiukka, niin saattaa joku paketti jäädä tilaamattakin. Toisaalta mietin sitäkin, että kuukaudessa menee kuitenkin rahaa herkkuihin sun muihin, niin miksi en tilaisi niitä kerralla ja vähän ehkä jopa edullisemminkin? Lisäksi saattaisin tutustua uusiin juttuihin maailmalta ja saada tietysti sitä jännitystä elämään, kun mystinen paketti saapuu postiin. Hmm..

Olenko ainoa jonka mielestä Haubox onnistui paketissaan vai mitä te olitte mieltä? Jos Haubox iski suhunkin, niin seuraava paketti kannattaa tilata etukäteen täältä, ettet jää ilman. Luvassa on varmasti vieläkin antoisampi paketti, sillä Hauboxin väki kehittää paketin sisältöä aktiivisesti ja kuuntelee mielellään palautetta paketeista, jonka avulla he pystyvät parantamaan pakettien sisältöä. Tietysti on muistettava, että kaikkia ei pysty ikinä miellyttämään - esimerkiksi kaikkia koiria ei välttämättä jokin lelu tai herkku kiinnosta, mutta mielestäni jos paketissa on useampia mieleisiä juttuja niin sisällössä ollaan onnistuttu! Eikä hätää jos jokin asia ei koiraasi kiinnostanut, sillä nyt on oiva aika muistaa sitä tuttua koirakaveria ja yllättää hänet ;-)

(*postaus toteutettu yhteistyössä Hauboxin kanssa)

perjantai 10. heinäkuuta 2015

Mitä ollaan tehty kesällä?

Mietin kesäkuun alussa mitä kaikkea kivaa keksisin meille tälle kesälle ja tein niistä jopa pientä listaakin. Näin kesän puolessa välissä oli hyvä kaivaa lista esiin ja käydä suunnitelmia hieman läpi. Yritin keksiä meille tuohon listaan kaikkea monipuolista ja erilaista toimintaa - jotain sellaisia juttuja mitä voitaisiin sitten syksyn pimeinä ja sateisina aikoina muistella sohvan nurkkaan käpertyneenä. Kaikkea sellaista, joka tekisi meidän kesästä 2015 ikimuistoisen. Sellaisen, että ei syksyllä tarvitsisi miettiä, että voi miksi en tehnyt tuota ja miksi en tehnyt tuotakaan...

Ja katsahdettuani näihin suunnitelmiin huomasin, että ollaan saatu aika monia juttuja jo tehtyä. Onneksi nyt on vielä aikaa toteutella näitä puuttuvia osuuksia melkein kahden kuukauden verran, sillä oma opiskeluni alkaa vasta elokuun ihan loppumetreillä. Toisaalta en halua ottaakaan näistä kyllä minkäänlaista stressin aihettakaan, mutta jos kaipaan tekemistä niin tiedän mihin vilkuilla.

Tänä kesänä me..
 ★Uidaan niin paljon kuin vain mahdollista Opetellaan uusia temppuja Tietenkin harjoitellaan myös vanhoja temppuja Löhöillään Harjoitellaan häiriössäIhmetellään maailman menoa Käydään torilla koirien kanssa syömässä jäätelöt
★Tutustutaan ainakin yhteen uuteen koiratoveriin ★Ainakin yksi onnistunut mökkireissu Keski-Suomeen.. ★Tapaillaan vanhoja koiratovereita ★Mätsäillään pari kertaa ★Pidetään blogi monipuolisena ja aktiivisena ★Harjoitellaan tottista, hakua ja jälkeä Martan kanssa.. ★Villakoirien kanssa viiletetään agilityn parissa

★Duunaillaan vanhemmilleni koira-aita pihaan..★Ulkoillaan metsässä ja uusissa maastoissa ★Ompelen koirille uudet pannat sekä valjaat ★Valokuvaan kivoja kesäisiä kuvia ★Yritetään olla ilman haavereita ja vahinkoja ★Kokea uusia kokemuksia★Käyty eläinkaupassa ★Pidetään hauskaa ja nautitaan yhdessäolosta★ Kesäinen picnic koirien kanssa puistossa
Siinä meidän mietteitä kesätekemisistä. Saas nähdä kuinka meidän suunnitelmien kanssa käy kesän päätteeksi - kuinka moni noista käy vielä toteen ja kuinka moni jää seuraavalle kesälle toteutettavaksi. Oon aika varma, että osa jää varmasti toteuttamatta - varsinkin jos Suomen kesä jatkuu tällälailla..

Sitten vielä pikaisesti tämän viikon kuulumisiin ennen nukkumaanmenoa. Aina tää postaaminen meneekin yötöiksi, haha :-D Viikonloppuna olimme Martan kanssa veljeni ja hänen tyttöystävän kanssa heidän uudella tuvalla remonttihommissa ja neiti jaksoi hienosti olla mukana tekemässä sekä seurailla toimia sivusta. Ei lähtenyt naapuriin pomppimaan, vaikka siellä lapsia leikkikin - hyvä Martta! Pisteitä ropisi taas sikana neidille :)

Tää viikko on mennytkin pitkälti töissä ja koirien kanssa touhutessa. Koirat on saaneet tupla-annoksen mun omia kavereita, kun niitä on tässä mun kotona käynyt hirmuisesti. Koirat ovat olleet ihan haltioissaan ja ovat jaelleet kymmeniä pusuja kaikilleVois vaikka kyllä joskus ite rajoittaa tietty tuota koirien rapsutuksien kerjäämistä ja iloa, mutta olivatpa kaverinikin yhtä iloissaan koirista - niin olkoot ja riehukoot :-D Tiistaina meille tuli melkein viikoksi hoitoon pitkästäaikaa parsonrusseli Peppi ja voitte arvata kuinka myyty tämä nuorin kaveri on?? Martta ei voi vaan millään käsittää sitä, että kerrankin on pikkuinen koirakaveri, joka jaksaa painia ja riekkua hänen kanssaan. Martan mielestä tää on ihan superjeejeekivaa - neiti tuossa jo vähän tuumi, että villakoirat sais kuulemma vaihtaa yhteen tälläseen parsoniin...hahaha :-D Aluksi Peppi arasteli Martan menoa, kun ei ole hirveästi isojen (ja tässä tapauksessa myös tyhmän adhd-lapsen) kanssa ollut, mutta ei mennyt kuin tunti niin olivat jo tosi hyvää pataa Martan kanssa.

Eilen olimme Martan ja Pepin kanssa eräällä lammella uiskentelemassa. Martta ei ole vielä kertaakaan itse uskaltanut uimaan ja kahlannutkin neiti on vain rajallisesti. Ojissa kyllä rypisi vaikka koko päivän, mut suoraan veteen meno on ollut jokseenkin jännä juttu. Nyt kuitenkin polskutteli ja kirmas vedessä 1,5h Pepin perässä niinkuin mikäkin! Muutaman kerran eksyi uimaankin asti, mutta ei kyllä kauaa veden varassa ollut vaan siirtyi äkkiä kahlailun puolelle. Eiköhän me neidistä vielä uimapeto saada tän kesän aikana :-) Uiminen kun on niin mukavaa tekemistä lämpimille kesäpäiville, kun ei voi oikein muuta silloin tehdä ja ennenkaikkea on on kropalle monipuolista liikuntaa.

Jos viikko on ollut hurja, niin oli kyllä tääkin päivä - ensin tunnin lenkki Martan ja hoitolapsi Pepin kanssa, jonka jälkeen lähdin itse töihin kovaa kyytiä. Töistä kodin kautta koirat autoon ja hakutreeneihin. Me lähdettiin nyt sit tsekkailemaan uuden hakuporukan tunnelmaa ja voi vitsi oli kyllä hauska ilta, vaikka vettä satoikin kuin aisaa. Metsässä vierähtikin reilu 3h - saatiin Martalle niiiiin hyvät treenit aikaan, että en tiedä mitä sanoaRiittääköhän kolme sydäntä kuvaamaan tätä tunnetta?? Neiti haki niin loistavasti, vaikkakin hivenen vielä katseella yrittikin bongata maalimiestä, mutta ei antanut periksi, vaikka ei maalimiestä heti löytynytkään. Ihan huippu juttu, sillä aluksihan meillä ongelmana oli se, että Martta ignoraas kokonaan maalimiehet ihan vain ja ainoastaan sen takia, että oli oppinut meidän tiistaisilla suunnistusreissuilla, että ihmisien luokse ei ole lupaa mennä. Sillälailla "nounounou" - sanoi aina omistaja, kun neiti meinas karata muita suunnistajia moikkaamaan. Koiran kanssa touhutessa on aina niin antoisaa huomata myös se kehitys mikä tulee väistämättäkin treenien edetessä. 

Huomenna ois luvassa ehkä uintireissua illalla työvuoron jälkeen ja viikonloppu meneekin sit koiravahdissa kotona! Ihana viikonloppu siis tiedossa - mitä suunnitelmia teillä muilla on? Nyt painun vihdoin ja viimein nukkumaan, sillä kellokin lähentelee jo vaikka mitä! Kuinkahan saadaan taas nukuttua, kun viereen änkee taas luvattoman monta koiraa....

sunnuntai 5. heinäkuuta 2015

Puhelinkuvia osa 11

Niin vaihtui kesäkuu heinäkuuksi! Kesäkuu meni oikeasti niin nopeasti, että hoksasin vasta eilen, että nythän on jo heinäkuu, haha :-D Mihin tää aika oikeesti vierähtää? Kesäkuu meni meillä oikeastaan pitkiä työvuoroja tehdessä, koirakavereita nähdessä, ulkoillessa ja kerittiin me vähän treenaamaankin. Koirat nauttivat löhöilystä, sadekeleistä ja uintireissuista täysin rinnoin. Kun me oleiltiin, niin sitten oleiltiin oikein kunnolla ja sama toisinpäin, kun tehtiin, niin sitten kans tehtiin :-)

Silti, paljon jäi kuitenkin tekemättä ja blogi oli puoliksi "hunningolla" koko kesäkuun ajan.Postauksia tuli vain muutama, mutta silti te jaksoitte seurata meitä ahkerasti ja kommentoida kaikkiin :) Teitä onkin kertynyt Bloggerin kautta huikeat 402 lukijaa - tervetuloa kaikille uusille! Ja iso kiitos, että jaksatte seurata meidän pähkähulluja juttuja
1. Yritys ottaa yhteispeilikuva..no ollaan niin heiluvaisia, että yritys epäonnistui totaalisesti! 2. "Ja ulkona, kesäyö.." 3. Martta sai uuden peuhukaverin bokserista :) 4. Juhannustyttö Martta
5. "Hei äiti! Oot rakas äiti♥" 6. Kesäkesäkesä7. Marttaa turhauttaa tää kuumuus.. 8. Saatiin uudet työvaatteet Hertalle - kyllä nyt kelpaa! #kurikankamu #kurikka #työkoira
9. Kivillä pomppimassa.. 10. Mätsärissä Kauhajoella pitkästäaikaa 11. 12. Väsynyt koira on onnellinen koira
13. Zzzzzz.... 14. Hertan kanssa mainoskuvauksissa - kuvia on tulossa tänne bloginkin puolelle ehkä vielä joskus! 15. Martan kanssa tutustumassa veljen ja sen tyttöystävän uuteen tupaan. Oi rakastan tuota vanhaa tupaa16. Kesä, lämmin ja kärpäset..
17. Aurinko antaa niin paljon energiaa päivään! 18. Miksi eksyin katselemaan tälläisiä kuvia??? Apua, onko siitä muka jo 7kk kun haettiin Martta kotiin.. 19. Masentunut koira, kun sai juosta koko päivän vapaana ja sitten pistettiinkin hetkeksi naruun.. voi tuota20. Yölenkillä pururadalla..#parastajustnyt



Perusarjen lisäksi ei ole tapahtunut oikeastaan mitään kummallista. Martta oli toissaviikonloppuna lauantaista sunnuntaihin hoidossa ystävälläni ja neiti oli ollut kuulemma tosi hyvin. Tais väsyttää niin paljon, että oli nukkunut yönkin rauhassa alakerrassa muiden koiratovereiden kanssa. On niin ihanaa, kun on näin hyvä hoitopaikka olemassa, jossa tiedän, että koirasta pidetään koko sydämellä huolta ja että koira viihtyy siellä enemmän kuin mainiosti♥ Kyllä mulla olikin sunnuntai-illalla väsynyt koira kotona..

Nyt siirrymme vielä iltakävelylle koko poppoon kanssa ja sitten olemmekin valmiita vastaanottamaan uuden arkiviikon! Ens viikonloppuna meillä ei olekaan suurempaa tekemistä ja saamme vihdoin olla rauhassa kotona :-)

PS. Huhuilen edelleen JuttaTuulian perään..Olet voittanut BOT Fleecetakin koirallesi ja laittamalla minulle sähköpostia voimme toimittaa sen sinulle mahdollisimman pian. Sähköpostini on heljakeskilusa(at)gmail.com. Kiitos paljon!