Viimepäivinä (vai pitäisikö sanoa, että viikkoina :-D) olleiden helteiden takia meitä ihmisiä on hyvä muistutella parista tärkeästä asiasta!
1. Ajoita pidemmät lenkit aikaiseen aamuun ja myöhäiseen iltaan. Meillä aamulenkki kierretään ennen seitsämää ja iltalenkki kymmenen jälkeen.
2. Älä jätä koiraasi autoon yksin. Nyt on ollut ihan liikaa (jopa kuoleman!!) tapauksia, jossa ihminen on jättänyt typeryksissään koiran autoon ihan pieneksikin aikaa. Vaikka autosi olisi varjoisalla paikalla 18 asteen lämpötilalla, on autossa ihan helposti 38 astetta? Ja 23 asteen auringossa autossa on jopa 62 astetta lämmintä? Ja hei, ikkunanen avaaminen (ei edes läpiveto!) auta juuri mitään. Voit katsoa demostraation tilanteesta täältä!
3. Jos haluat viilentää koiraasi, on mahan kasteleminen hyvä keino. Sensijaan älä kastele selkää. Aurinko nimittäin haihduttaa veden nopeasti pois ja selän kasteleminen voi näin ollen jopa lisätä koiran tukalaa oloa. Lisäksi esim. märät pyyhkeet tai jääpalaherkut voivat helpottaa koiranoloa.
4. Pidä jatkuvasti vettä tarjolla. Vatsalaukun kiertymän riski voi helteillä olla suurempi, jos koiran antaa latkia kerralla vatsan täydeltä vettä. Jos siis koira on ollut todella kuumissaan ja janoinen, eikä se ole vähään aikaan juonut, anna vettä mielummin pienissä erissä useamman kerran.
5. Pura koiran energiaa muilla tavoin kuin helteessä juoksemalla. Kuumuus saa vetämättömäksi, mutta ainakin meillä koirilla on silti energiaa touhuta. Meillä hyviä aktiviteettejä ovat varsinkin uiminen ja aktivointipelit, joiden kanssa kuluu hetki jos toinenkin :-)
Teitä on tullut viimepäivinä vaikka kuinka monta uutta lukijaa. Emme voi muutakuin kiittää lämpimästi mielenkiinnosta juttujamme kohtaan ja ennenkaikkea, tervetuloa♥
maanantai 28. heinäkuuta 2014
maanantai 21. heinäkuuta 2014
Kesän lempparitekemiset!
Meidän lempparikesätekemisiin kuuluu...
-koirakavereiden (etenkin Lobon ja Tiian) kanssa touhuaminen
-uimareissut sekä tietysti vedessä kahlaaminen..vaikkakin tytöt ovatkin tänä kesänä tosi vähän kahlanneet!
-koirakavereiden (etenkin Lobon ja Tiian) kanssa touhuaminen
-uimareissut sekä tietysti vedessä kahlaaminen..vaikkakin tytöt ovatkin tänä kesänä tosi vähän kahlanneet!
"Tohtiskohan tänne ees mennä?!" miettii Hertta |
-maailman menon tarkkailu ja vahtiminen (sekä tietysti kaikesta ilmoittaminen ääneen :-D)
-kaverin jätskikiskalla käyminen (ja tietenkin maistiaisten saaminen!!)
-Yritys ottaa onnistuneita yhteiskuvia..
..ja samalla saamalla läjän hassuja otoksia!
Tähän mennessä meidän kesä on siis ollut oikein onnistunut! Meillä on riittänyt ihania uima- ja lenkkireissuja, löhöilyä ja vaikka mitä muuta kivaa puuhaa! :) Onko muilla ollut tähän mennessä yhtä hyvä kesä?
maanantai 14. heinäkuuta 2014
Kohti edistystä!
Noniin, se on vihdoin täällä - nimittäin uusi nylonhäkki. Ja oikeankokoinen sellainen :-D Meitä Facebookissa seuraavat tietävätkin, että mulla kävi edellisen häkin kanssa "pieni" mittavirhe ja meillä tuli ihan jättiläismäisen iso häkki..hups :-D Pääset tsekkaamaan kuvan häkin isoudesta tästä!
Kerttu on kyllä huomattavasti rauhoittunut matkustamisen suhteen. Meillä kun Kerttu on viimekesästä asti stressannut automatkoja, tyttö vinkuu ja vikisee, eikä oo hetkeäkään paikoillaan. Eikä asiaa oo parantanut se, että Kerttu on normaalistikin tuollainen adhd-tapaus. Ollaan koitettu asian parantamiseksi kaikkea feromonisuihkeesta luihin - tuloksetta. Nyt kevythäkin myötä autoilu on kuitenkin parantunut - häkissä ollaan lähes poikkeuksetta lähes hiljaa. Tainno, niin kauan kuin siellä häkissä pysytään....
Meillä ollaan siis nyt useampaan otteeseen tultu vanhasta häkistä ulos. Eikä meillä tulla ulos ihan mistä tahansa, sillä Kerttu kipuaa ylös kattoluukusta. Joo kyllä, luit oikein - kattoluukusta. Oon yrittänyt päästä tytön häkistä poistumistaktiikasta selville, ja olen todennut, että Kerttu työntää ensin kuononsa vetoketjujen väliin ja hivuttaa kuonollaan vetoketjuja, jonka jälkeen suurentaa reikää pomppimalla. Ja näin on pakoreitti valmis! Ja tuo taktiikka on saanut meidän häkin katto-osan lopullisesti rikki, joten tällähetkellä kattoa koristaa muovilaatikon kansi, joka on teipattu siihen kiinni. Alunperin Kerttu kyllä repi häkin kattoluukkuun pienen reiän, mutta se tukittiin, ja neiti päätti, ettei aio luovuttaa. Kerttu on siis aikamoinen Houdini!
Olemme käyneet nyt kesän aikana ahkerasti uimassa, suunnistamassa ja koirakavereita moikkaamassa, joten autoilua on tullut tytöille runsaasti. Siksi jopa edistystäkin on tullut - jos lähdemme esimerkiksi uimaan, niin takaisin tullessa Kerttu pystyy jo järsimään luuta onnellisena, sillä tyttö on saanut reissulla purkaa ylimääräiset (!!) energiat tiehensä. Kyllä huomaa, että tosta häkistä on Kertulle aivan erilainen tuki ja turva, kuin autovaljaista. Häkki onkin nimetty Kertun omaksi yksiöksi.
Suuri plussa tässä kaikessa on kyllä ollut se, että Kerttu lähtee aina kuitenkin innokkaana mukaan reissuun - jos täytyy kotia jäädä, niin kova on huuto perään. Ja ihanaa huomata tuon uuden häkin tultua, että siellä se Kerttu nyt nukkuu...
Nyt meidän vanha ja uusi häkki mahtuvat kätevästi yhtäaikaa takakonttiin. Muuta sinne ei kyllä sitten paljon laitetakaan, muutakuin häkkien päälle :-D mutta tälläistä tää koirien kanssa eläminen on - jostain on tingittävä, jos jotain haluaa. Mut kiitän onneani, että meillä on tila-autoja.
Onko muilla ollut ongelmia matkustamisen suhteen? Ja hei, miten teillä matkustetaan - autovaljaissa, vapaana vai häkissä? :-)
Hankin tämän häkin meille autoiluun, sillä vanha häkki on omastamielestäni Hertalle vähän turhan pieni - ja no, silpottu. Meidän pieni (=Kerttu) rakennuskesätyöläinen on päättänyt, että hän ei häkissä pysy muutakuin paluumatkoilla ja jos kyydissä on myös Hertta. Oon monesti miettinyt, että mitähän meistäkin ajatellaa, kun ollaan tienpäällä, sillä mua ainakin ohikulkijana ja -autoilijana huvittaisi nähdä tälläinen sirkus yhdestä autoilusta!
"Täälläkö mun nyt sit pitäis muka olla?!" miettii Kerttu |
Meillä ollaan siis nyt useampaan otteeseen tultu vanhasta häkistä ulos. Eikä meillä tulla ulos ihan mistä tahansa, sillä Kerttu kipuaa ylös kattoluukusta. Joo kyllä, luit oikein - kattoluukusta. Oon yrittänyt päästä tytön häkistä poistumistaktiikasta selville, ja olen todennut, että Kerttu työntää ensin kuononsa vetoketjujen väliin ja hivuttaa kuonollaan vetoketjuja, jonka jälkeen suurentaa reikää pomppimalla. Ja näin on pakoreitti valmis! Ja tuo taktiikka on saanut meidän häkin katto-osan lopullisesti rikki, joten tällähetkellä kattoa koristaa muovilaatikon kansi, joka on teipattu siihen kiinni. Alunperin Kerttu kyllä repi häkin kattoluukkuun pienen reiän, mutta se tukittiin, ja neiti päätti, ettei aio luovuttaa. Kerttu on siis aikamoinen Houdini!
Olemme käyneet nyt kesän aikana ahkerasti uimassa, suunnistamassa ja koirakavereita moikkaamassa, joten autoilua on tullut tytöille runsaasti. Siksi jopa edistystäkin on tullut - jos lähdemme esimerkiksi uimaan, niin takaisin tullessa Kerttu pystyy jo järsimään luuta onnellisena, sillä tyttö on saanut reissulla purkaa ylimääräiset (!!) energiat tiehensä. Kyllä huomaa, että tosta häkistä on Kertulle aivan erilainen tuki ja turva, kuin autovaljaista. Häkki onkin nimetty Kertun omaksi yksiöksi.
Suuri plussa tässä kaikessa on kyllä ollut se, että Kerttu lähtee aina kuitenkin innokkaana mukaan reissuun - jos täytyy kotia jäädä, niin kova on huuto perään. Ja ihanaa huomata tuon uuden häkin tultua, että siellä se Kerttu nyt nukkuu...
Nyt meidän vanha ja uusi häkki mahtuvat kätevästi yhtäaikaa takakonttiin. Muuta sinne ei kyllä sitten paljon laitetakaan, muutakuin häkkien päälle :-D mutta tälläistä tää koirien kanssa eläminen on - jostain on tingittävä, jos jotain haluaa. Mut kiitän onneani, että meillä on tila-autoja.
Onko muilla ollut ongelmia matkustamisen suhteen? Ja hei, miten teillä matkustetaan - autovaljaissa, vapaana vai häkissä? :-)
keskiviikko 9. heinäkuuta 2014
Palkintoporsas
Kuten jo meistä Facebookissa tykänneet tietävätkin, niin suunnattiin viime viikon torstaina Hertan kanssa mätsäriin Kauhajoelle. Edellisestä mätsärikäynnistä olikin vierähtänyt jo kuukausi :-D
Päivä oli kuuma (ja tuulinen), mutta selvisimme kuitenkin kehään suht virkeinä. Ekana meitä vastassa oli kokenut parsonrusselinterrieri, joten saimme siitä kehästä sinisen nauhan. Kyllä oli niin mukava katsoa, kun kehässä Hertta niiin nautti esiintymisestä ja liikkui tosi hyvin! En voisi olla ylpeämpi <3 On niin ilo esittää sellasta koiraa, jolla on intoa touhata!
Sinisten kehässä Hertalla alkoi olla jo niin väsy, että keskittyminen herpaantui välillä. Noh, hyvin se meni silti, sillä sijoituttiin sinisten kolmansiksi. Ei siis ollenkaan huonosti :-)
Saatiin palkinnoksi ruusuke, pokaali, nameja ja lelu. Eli ihan kelpo palkinnot, vaikka ollaan me kyllä parempiakin saatu :-D mutta ei me tuonne palkintojen perässä menty, vaan siksi, että saataisiin touhata yhdessä jotain mistä kummatkin tykkää!
Nyt multa löytyy jopa taas kuvia mätsäristä, toisinkuin viime vuonna, sillä mätsärivakiokuvaajani äiti on ollut menossa mukana nyt muutaman kerran! Lisää kuvia voitte kurkkailla täältä! :)
Päivä oli kuuma (ja tuulinen), mutta selvisimme kuitenkin kehään suht virkeinä. Ekana meitä vastassa oli kokenut parsonrusselinterrieri, joten saimme siitä kehästä sinisen nauhan. Kyllä oli niin mukava katsoa, kun kehässä Hertta niiin nautti esiintymisestä ja liikkui tosi hyvin! En voisi olla ylpeämpi <3 On niin ilo esittää sellasta koiraa, jolla on intoa touhata!
Sinisten kehässä Hertalla alkoi olla jo niin väsy, että keskittyminen herpaantui välillä. Noh, hyvin se meni silti, sillä sijoituttiin sinisten kolmansiksi. Ei siis ollenkaan huonosti :-)
Onnellinen koira ja tietenkin, omistaja! |
Nyt multa löytyy jopa taas kuvia mätsäristä, toisinkuin viime vuonna, sillä mätsärivakiokuvaajani äiti on ollut menossa mukana nyt muutaman kerran! Lisää kuvia voitte kurkkailla täältä! :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)