Kirpparipöytä täynnä aarteita

Kirpparipöytä on nyt ollut parisen päivää meillä täällä Tampereella! Meidän koirakamoja ja kaikkea muuta roinaa löytyy Tampereen radiokirppikseltä kuuden päivän ajan eli 25-30.7 voi käydä tonkimassa tavaraa pöydästä numero 26! Radiokirppis löytyy Laukontorin reunalta, tarkka osoite on Laukontori 12. Sinne on helppo mennä bussilla, autolla tai vaikka ihan pyörällä.

Käykääs tyhjäämässä koko pöytä - siellä on paljon uutta ja käyttämätöntä tavaraa myynnissä, osa on sellaisia mitä ei olla edes blogikirpparilla nähty. On Pomppa, snakea, 3x viilennysloimia, koiran kantolaukku, hihnoja, pantoja, leluja, Kongi, Hurttaa, hoitotarvikkeita ja taitaa sinne joku petikin eksyä. Yritän myös parit koiran vetovaljaat katsella varastosta joukkoon :-)

Hullun paljon tavaraa oikeasti hulluin hinnoin! Yritän tai oikeastaan aion päästä kaikesta turhasta koirakrääsästä eroon eli meidän villiksien BOT-kassaa saa tulla kartuttamaan. Saa vinkata kaverille kans! Kiitoskiitoskiitos!!♥

Eli Tampereen radiokirppiksellä pöytä numero 26 maanantaista 25 - lauantaihin 30.7!! 

12 x kesän lempparijutut

Kesä on tekemisen aikaa, vaikka kuumuus tekeekin välillä tepposet. Siksi niille hellepäiville pitääkin kehitellä ihan uutta tekemistä koirien kanssa, ettei päivät käy aivan tylsiksi. Tekemisen pitää olla sellaista, että koira jaksaa tehdä sitä mielellään - yksi kikka kolmonen onkin vesi. Siellä kun opettelee vaikkapa uusia temppuja, niin johan on hauskaa puuhaa! Voin kertoa, että siinä virkistyy mukavasti omistajakin, kun harjottelee seuraamista vedessä ja vesi roiskuu kunnolla! Kannattaa kokeilla!

Nyt palataan itse aiheeseen eli meidän kesään on tähän mennessä kuulunut..

...koirakavereiden kanssa leikkimistä omalla isolla kotipihalla vanhempien luona Pohjanmaalla!
...uudessa aitauksessa telmimistä, haistelua ja ihmettelyä
...perhosien ja kärpäsien jahtaamista

...auringossa paistattelua ja nautiskelua - voi mun pieniä kesäkissoja!
...vesikipossa tassuilla lotraamista
...kaverin hännässä ja korvassa roikkumista niin, että kaveri jo melkein suuttuu

...uimaan menemistä, uimaan menemistä ja uimaan menemistä!

...pallon perässä juoksentelua metsässä ja tietty siellä vedessä kans

...temppuja vedessä - Martan mielestä ihan parasta puuhaa!

...loikoilua kaverin päällä sohvalla niin kauan, että kaveri kyllästyy hommaan

...aamuiset lenkit viileässä koko porukalla

...puhumattakaan niistä öisistä seikkailuista metsissä ja poluilla

Siinä on kurkkaus meidän kesään. Mitäs teidän kesään kuuluu?

Yksi juhlanaihe enemmän

Olen äärimmäisen otettu. Yksi suuri etappi tai oikeastaan kunnianaihe minulle. En olisi ikinä vajaa kuusi vuotta sitten, että olisin koskaan tässä pisteessä. Blogilla rekisteröityneitä lukijoita löytyy lähes 550, Instagramissa meitä seuraa pyöreät 1000 ihmistä ja Facebookissakin me tavoitetaan jo 215 ihmistä. Puhumattakaan siitä kuinka useasti meiltä on tultu näyttelyissä, mätsäreissä, koirapuistoissa ja kadulla kysymään, että "Onko tämä Hertta? Onko tämä Martta? Ootko sä se koirabloggaaja?". Ihan huikeeta. Homma on paisunut kuin pullataikina. Jonkun mielestä saattaa olla ahdistavaa, että sut tunnettaisiin kadulla, mutta koska tää toimii vielä niin pienissä mittapuitteissa niin se ei mua häiritse,vaan pikemminkin oon hyvin otettu joka kerta. Oon oikeastaan aika sosiaalinen ihminen muutenkin, niin tykkään kyllä koiraihmisten kanssa aina muutaman sanan vaihtaa :-)

Minuun tosiaan otettiin sähköpostitse yhteyttä erään ison yhteistyön puitteissa ja samalla onniteltiin pääsystä kärkikastiin Cisionin Lemmikkiblogit-kategoriassa. Tämä on siis meidän tämänhetkinen juhlanaihe, sillä on hienoa, että meidän blogi on tällä tavalla huomioitu.Vautsivau!

Täytyy kyllä todeta, että en kyllä koskaan ole uskonut siihen, että minulla riittäisi motivaatio pitää tätä blogia. Tällähän hetkellä mä en muuta tekisi kuin kirjoittaisi tätä jos vain saisin - tää on mulle niin suuri ja tärkeä osa elämää. Ne, jotka mut ihmisenä tuntee niin tiedän, että kyllästyn nopeasti asioihin. En ihmisiin enkä eläimiin, vaan asioihin. Siispä on vähän outoa, että en ole tähän vielä(kään) kyllästynyt.

Mulle itselle on tärkeintä bloggaamisessa se, että se on rentoa. Haluan, että se positiivisuus ja iloinen elämänasenne mikä mulla pääsääntöisesti normaalissa arkielämässäni on välittyisi sinne ruudun puolellekin. En tiedä onnistunko vai enkö onnistu siinä, mutta tätä ainakin haluaisin pääsääntöisesti toteuttaa. Yritän myös olla mahdollisimman monipuolinen, sillä haen elämääni ihan muutenkin monipuolisesti eri asioita - harrastan monia eri juttuja, työjuttuja on monenlaisia menossa, erilaisia ystäviä ja niin edelleen. Sillä tavoin pysyy homma hanskassa, kun on riittävästi mielenkiintoista juttua tehtävänä :-) Haluan nähdä, kokea ja tehdä! Itselle parasta bloggaamisessa on ehdottomasti se, että omasta mielestään onnistuu postauksen tekemisessä ja se, että te lukijat kommentoitte vinkkejä, kuulumisianne tai ihan mitä vaan. Jokaisen kommentin luen ja yritän niihin aina parhaani mukaan vastata. Alankin jo pikkuhiljaa tunnistamaan teitä, vitsit miten ihania ihmisiä ja koiria sieltä ruudun takaa löytyykään..oihh!

Joku joskus kysyi multa, että kuinka kauan aion vielä blogata. Vastaus on oikeasti, että en mä tiedä. Aion tehdä tätä niin kauan kuin se tuntuu itsestä hyvältä. Onko se vuosi, kuukausi vai päivä, niin sitä en tiedä enkä oikeastaan haluakaan tietää. Kaikelle on aikansa, mutta koska meidän blogin aika tulee niin sitä ei voi etukäteen tietää. Kyllä se joskus on, mutta ei toivottavasti vielä hetkeen!

Kiitos, että olette osa meidän blogin kasvutarinaa. Päivä päivältä on yhä hienompaa ja hienompaa nähdä kuinka te kuljette meidän mukana - tsemppaatte, ihastutatte, kerrotte kuulumisianne ja pidätte huolta. Ilman teitä ei olisi meitä♥ Kiitos.