sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Match show 26.4.

Tänään aamupäivästä tiputteli vettä kotonani aika reippaastikin, mutta sitten yhtäkkiä vähän poutautui ja päätettiin laittaa nokka kohti Ilmajokea. Suuntana meillä oli Vitapönkä ry:n hyväntekeväisyys-mätsäri, jonne lähdettiin Martan kanssa harjoittelemaan ja viettämään koiramaista päivää :-)

Paikalle oli mukaan eksynyt yllättävän paljon koiraihmisiä - tässä taas huomaa, että koiraihmiset eivät ole "sokerista" eli pieni sade ei ketään meistä näyttänyt haittaavan. Ilmoittautumispisteet oli asetettu hienosti monelle eri pöydälle eli jonoja ei päässyt syntymään, kun jokaiselle kehälle oli oma ilmopiste.

Kehät alkoivat ajoissa ja Martan kehävuoro oli heti kättelyssä, joten Martta ei kauhean kauaa ehtinyt tottua hälinään sekä melskeeseen. Neiti sai vastaansa ruskean labbis-pennun, joka ei olisi millään malttanut juosta perässämme. Tasaisen oloisesti pennut liikkuivat ja seisoivat - tälläkertaa meille napsahti kuitenkin sininen nauha. Tuomari ei kuitenkaan koskenutkaan pentuihin eikä puhunut meille omistajille mitään - juoksimme siis kerran ympäri ja seisoimme pari kertaa. Parikehästä ei siis jäänyt mitenkään hyvä maku suuhun..


Sinisten kehässä tuomari juoksutti meitä varmaan 10kertaa ympäri (kerkesin omistajana jo kirota huonoa kuntoa...:-D haha) ja seisotti kerran. Tuomari kävi "moikkaamassa" pentuja eli työnsi vain käden pennun naaman eteen sanomatta sanaakaan. Siinä vaiheessa mä jo älähdin, että tulimme tänne harjoittelemaan myös tuomarin käsittelyä ja hampaiden näyttämistä, emmekä maksaneet tästä "huvista" 6euroa "turhaan". Niimpä pyysin tuomaria kopeloimaan Marttaa ja katsomaan hampaita - vajaan metrin päästä tuomari yhdellä kädellä "kopeloitsi" Marttaa ja hampaita yritti seisaaltaan koukkaamalla katsoa. Martta sitten väisti hampaiden katsomista - pyysin tuomarin kyykkyyn ja katsomaan uudestaan hampaat, niin että tuen Marttaa leuan alta. Hampaat tuli katsottua, vaikka asia olisi mennyt paremmin jos tuomari olisi ollut vaikkapa kyykyssä ja jutellut pennulle edes jotain.
Pikkuhiljaa tuomari sitten tiputteli parivaljakkoja kehästä. Lopulta meitä oli 6 kehässä - tuomari juoksutti vielä pari kertaa ja seisotutti, jolloin tiputti vielä 1 koirakon. Me jäätiin vielä Martan kanssa jäljelle ja sijoituttiinkin lopulta neljänneksi. Loppukokoonpanona olimme siis pentujen SIN4 - ei siis ollenkaan huonosti siihen nähden, että alunperinkään Marttaa ei jaksanut kiinnostaa edes nakit :-D
Olen kyllä sitä mieltä edelleen, että tuomari olisi voinut kopeloida, katsoa hampaat ja liikuttaa koirat esimerkiksi edestakaisin kehässä. Ei olisi vaatinut paljoa jutella samalla kun olisi tutkinut koiran - mutta koska kaikkea ei voi saada, niin täytyy nyt tyytyä tähän. Onneksi en ollut kuitenkaan ainut, joka ei ollut tyytyväinen mätsäriin - suurinosa pentukehän ympärilläkin valitteli, että miksi tuomari ei kopeloi koiraa.

Palkinnoiksi saimme punk-levyn, heijastimen ja rusetin - ei siis mitenkään ainakaan "prameiltu" palkinnoilla :-D
Martta 5,5kk, 21,1kg ja noin 54cm
Ja ettei kenelläkään jäisi mikään valivali-fiilis, niin pääperiaate millä lähden mätsäriin on aina se, että sekä koiralla ja omistajalla on kivaa. Jokainen suoritus on palkitsemisenarvoinen - meni se sitten vähän huonommin tai paremmin. Villakoirien kanssa tulee käytyä mätsäreissä lähinnä sen takia, että se on mukavaa ajanvietettä, mutta Martan kanssa käydään mätsäreissä myös harjoittelun kannalta. Neiti saa mätsärissä mm. hyvää käsittely-, häiriö- ja liikkumisharjoitusta, ihan vain tulevaisuuttakin ajatellen.

Voisi siis sanoa, että ollaan taas yhtä kokemusta rikkaampi, vaikka mätsärin anti ei ollutkaan mielestäni se kaikkein paras. Onneksi meillä kuitenkin oli hauskaa ja neiti on ollut koko illan väsynyt :-) Ei siis ihan turha reissu!
Lisää kuvia mätsäristä löytyy täältä!

24 kommenttia:

  1. No johan oli jännä mätsäri... :D Ihan täysin voin ymmärtää sun fiiliksen, olisin itse varmaan ollut kahta huonompi tuommoisen mätsärin jälkeen, vaikka sijoitus olisikin tosin varmasti piristänyt! Hieno Martta silti kyllä on. :) Ja palkinnotkin, huh... Onnea silti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanos muuta, oon ihan samaa mieltä sun kanssa! :-D Ei ollut mikään kaikkein positiivisin kokemus tämä mätsäri - ei tuomareiden eikä palkintojen suhteen. Onneksi sentäs hyvä harjoitus ja sijoitus piristivät :-)

      Poista
  2. Mun mielestä erityisesti pentukehässä tuomari sais panostaa astetta enemmän, kun tosi moni tulee sinne nimenomaan harjoittelemaan. Toivottavasti seuraaviin mätsäreihin osuu parempi tuomari! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ollaan kyllä ihan samoilla linjoilla! :-) Etenkin pentujen kanssa on tärkeää tuomarin olla varma, rauhallinen ja positiivinen, sillä pennuille jää erityisesti mieleen huonot kehäkokemukset..

      Toivotaan ja pidetään peukkuja, että seuraavan kerran ois joku parempi tuomari :-)

      Poista
  3. Olipa kummallista, ettei tuomari viitsinyt kopeloida koiria kunnolla. Luulisi, että mätsäreihin valittaisiin tuomarit, jotka uskaltavat koskea niihin koiriin. Varsinkin pentujen kehään olisi hyvä saada tarpeaksi mukavat ja sosiaalistusta hyödyttävät tuomarit, kun useasti pentuja mennään sosiaalistamaan mätsäreihin. Hyvä, kun käskit kopeloimaan Marttaa, niin sai pentu sosiaalistusta siinäkin! Onnea myös SIN4-sijasta, Martasta on kasvamassa hieno beussineitokainen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin mäkin olen aiemmin kuvitellut, mutta ei näköjään aina pidä paikkansa. Jostain jokaisen on aloitettava (en tosin tiedä oliko tuomari aloittelija vai mitä?), mutta kannattaisi mennä parin eri mätsärin kehän laidalle seurailemaan kehätoimintaa ennenkuin astuu itse tuomariksi.

      Oon ihan just samaa mieltä sun kanssa - pennut ovat usein tosi herkkiä kaikelle, joten positiivinen kokemus olisi enemmän kuin tärkeä. Harmi, että tässä mätsärissä kukaan ei saanut kunnollista kokemusta tuomarista..:/

      Kiitos paljon kehuista! Täytyy kyllä itsekin myöntää, että neiti on kyllä hieno beussinalku <3

      Poista
    2. Niinpä, jos tuomari ei ymmärrä mätsärien menosta, niin kannattaa oikeasti käydä ensiksi kehän laidalla, niin tajuaakin siitä toiminnasta jonkin verran. Jetillä oli kerran yhdessä mätsärissä tuomarina joku nuorehko mies, joka ei edes viitsinyt koskea koiraan. Tuomari tuntui pelkäävän Jetiä, vaikka eihän tuo sille tuomarille olisi mitään tehnyt, vaikkei mikään tuntemattomien kopelointia rakastava olekaan. Kyseinen tuomari katseli lähinnä jonon edessä ja perällä olevia koiria, eikä sen kummemin huomioinut ”keskiosastoa”. Jet nyt oli ihan torvi, mutta se nyt oli odotettavissa, kun 20 koiraa tungettiin postimerkin kokoiseen kehään. Tämä oli joskus useampi vuosi sitten, mutta mieleen se jäi vähän negatiivisena kokemuksena. Jet taisi olla silloin about vuoden ikäinen.

      Muistan, kun järjestimme kavereideni kanssa match shown vuosi sitten (olin 13 v. :D). Vaikka paikalle tuli, vaikka millaisia koiria, niin kaikki me kopeloimme. Aremman koiran kohdalla piti vain katsoa tarkemmin sitä elekieltä, mutta hyvin ne epävarmemmatkin antoivat koskea, kun niille jutteli. Olihan tuo aika kaaottista järjestää kavereiden kesken tuollainen, vaikka ikäämme nähden sujui ihan hyvin. Saatin jopa M&M sponssaamaan. :D Onnea muuten teille oman match show:nne järjestämiseen! Se vaatii järjettömästi töitä, mutta onneksi olette aloittaneet valmistelut ajoissa, sillä parin kuukauden valmisteluissa tuli vähän kiire... (nimimerkillä: 50 ruusuketta oli kiva ommella parissa kuukaudessa...) Varmasti teille tulee onnistunut ja kiva päivä. Tosi palkitsevaa se on, ja se on tosi ihana tunne, kun huomaa osallistujien kasaantuvan paikalle, valmistelevan koiriaan ja tunnelman muodostuva. Se on kyllä ihan erilaista, kuin itse kilpaileminen mätsärissä.

      Poista
    3. Kiitos pitkästä ja ihanasta kommentistasi <3 Söit sanani - nimenomaan!! Onpas sielläkin ollut kumma tuomari :O kyllä se koira yhtälailla aistii siitä tuomarista sen pelon ja jännityksen..

      Musta järjestäjien pitäisi valita mätsärien pitopaikka niin, että sinne saa laitettua riittävän suuret kehät. Mikään ei oo ärsyttävämpää kuin perseessä kiinni olevat koirat, kun jono ei pysty tarpeeksi nopeasti ravaamaan :/

      Oi kuinka hienosti olette toimineet - ei se ikä katso sitä järkeä, nuorempikin ihminen voi järkätä hyvän ja toimivan tapahtuman, niinkuin sinä! :-) Mätsärikehässä tuomarin kehäkäytökseen kuuluu tuntea koiran elekieli ja sitä ei voi oppia oikeastaan muuten kuin omistamalla itse koira/koiria.

      Mätsärinjärjestäminen vaatii kyllä hirveästi hommia (vaikka ei heti sitä uskoisi!) - itsellä mennyt jo nyt monia kymmeniä tunteja. Osaksi senkin "syytä", että haluan tapahtumastamme mahdollisimman toimivan ja hyvän :-)

      Jäämme innolla odottamaan tapahtumaamme - toivottavasti myös sää suosii meitä, emmekä ole unohtaneet mitään tärkeää. Sitä tunnelmaa odotellessa <3

      Poista
  4. Eiiiii, oli kyllä vähän väärästä päästä tingitty - enkä tarkoita nyt palkintoja. :P Hyvä kuitenkin, että sanoit asiasta ja sait ainakin jotain vastinetta rahoille. Ja punk-levyn. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niimpä! :-D Täältä pohojammaalta kun löytyis näitä koiraharrastajia ja -tuomareita vaikka millä mitalla tuomareiksi, mutta tälläkertaa tuomarivalinnat eivät osuneet nappiin.

      Saatiin hyvää harjoitusta - se on hyvä vastine rahoille, vaikkakin harjoitus olisi voinut olla parempaakin :P Lohdutukseksi täytynee meidän varmaan ruveta Martan kanssa kuuntelemaan tuota punkkia..

      Poista
  5. Martal onki vähän noissa kehäkuvissa meidän porokoiraihmisten yleisesti käyttämä "Mielensäpahoittaja" -ilme :D Mutta onnea sijoituksesta, vaikka tuomari olikin ihan kökkö kopeloimaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaha :-D Tuo koira on kyllä tuhannen ilmeen koira - välillä on iloinen ilme, mutta välillä taas joku niin "mielensäpahoittanut" ilme, että aivan naurattaa!

      Kiitoksia :-) Toivottavasti ensi mätsärissä ois parempi onni tuomareiden suhteen..

      Poista
  6. No olipas tuomarit.. :D Ei kyllä itsellekkään mikään hyvä maku jäisi tuommoisesta. Hyvä kumminkin, että annoit palautetta! Onnittelut sijoituksesta kumminkin :)

    Hieno koira Martta kyllä on! Niin upea beauci lapsi <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin näin! Outoa :/ Loppujenlopuksi oli kyllä aivan mukava reissu :-)

      Martalta kiitokset kehuista <3 Neidistä on kyllä kasvanut upea beussinalku!

      Poista
  7. Ton tapaisia mätsäreitä on nykyään enemmän ja enemmän.. nimim. hermonsa menettänyt :D
    Onneksi ihmiset uskaltaa antaa noottia järjestäjille, niin ei (ainakaan toivottavasti) tule toistumaan!

    Onnea sijoituksesta :) Martta on niin hieno! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siellä on kohtalontovereita ihan selkeästi - nimittäin pinna palanut multakin asiaan, vaikka itsessään asia ei olekaan mikään hirveänkamala :-D

      Mä ainakin samantien pistin palautetta tulille :-) Eivätpä he osaa korjata virheitään, jos kukaan ei avaa niistä suutaan.

      Martalta suuret pusut <3

      Poista
  8. Minun huonoin kokemus mätsäreistä on kun tuomari otti kolme viimeistä yhtaikaa kehään, juoksutti kierroksen ja antoi yhden punaisen, yhden sinisen nauhan ja kun sanoin että meillekkin kuuluu nauha niin vastasi - emmää tommosta kuitenkaan sijoita - hain rahat pois . Teki sitä jo aikaisemmin että otti välillä kolme koiraa kehään ja jättänyt aina yhden ilman nauhaa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitääää... .___. Ehkä vähän väärä henkilö tuomariksi!

      Poista
    2. Eikä, nyt oli kyllä huonoin kuulemani tuomari! Miksi tuollaisia edes otetaan tuomaroimaan :O Apua!

      Onneksi sait rahasi takaisin, vaikka varmasti tuollainen ärsyttikin :(

      Poista
  9. Aika huono :D Mun mielestä se tulos on tärkeämpi mitä palkinnot, mutta palkinnot tuo siihen hieman lisämitovaatota ;) Hyvin teillä meni jo ekalla kerralla!! Fannyn kaa ollaan muutamissa mätsäreissä pyörähdetty ja viime kerralla meni tosi kivasti :) Vielä ei Fanny ole sijoittunut tai saanut edes punaista nauhaa niin nyt tavoite on saada edes jonkulainen sijoitus pikkumätsäreistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niimpä :/ Minulle itsessään palkinnot ei ole tärkeitä, vaikka ovat kyllä suuri plussa sijoittumisen lisäksi. On vain harmillinen fakta, että yleensä palkintojen määrä kertoo myös mätsärin yleisestä "laadusta" - mitä enemmän vaivaa on nähty, sitä parempi mätsäri on kaikinpuolin.

      Oltiin nyt kolmannessa mätsärissä, eli meni kyllä hyvin! :) Hyvä te - kyllä se siitä alkaa sujumaan! Nyt vain kohti tavoitteita iloisin mielin :)

      Poista

Kiitos kommentistasi! ♥ Jos kommenttiboksia ei näy, niin sivun päivittäminen pitäisi auttaa :)